Öh, eihän tämä ihan ehkä taas niin mennyt kuin olin suunnitellut. Mutta ei se mitään. Lähinnä tarkoitan sitä, että Hurghadan matkaan on enää reilu vuorokausi, enkä ihan hirveästi siitä sitten kuitenkaan edes kirjoitellut.
Tallinnassa tuli käytyä, ensimmäistä kertaa tosiaan omalla kohdalla aikuisiässä. Pari kertaa pienempänä siellä tuli käytyä, mutta en muista niistä matkoista oikeastaan käytännössä mitään. Mutta täytyy sanoa ettei Tallinnassa moittimista ole. Se on juuri sopivan pieni kaupunki tuollaiselle päiväreissulle, ja kyllä siellä silti rakot sai jalkoihinsa kävelystä. Vanha kaupunki oli kaunis, vaikka varmasti Tallinnasta löytyisi muutakin kun lähtisi ihan kunnolla paikkoihin tutustumaan. Matka oli joka tapauksessa kaikin puolin onnistunut, vaikka väsymys meinasi painaa aluksi varsinkin minua ja Matiasta. Veli oli ainakin vielä matkan aikana jonkinlaisella hiilihydraatittomalla (mikä sanakammotus) kuurilla, joten koska alkoholit piti ohittaa, hän toimi kuskina. Mikäs siinä. Ja totta kai viinaa piti vähän kotiinkin ostaa; itse keskityin lähinnä likööreihin ja siideriin ja Matias kirkkaaseen viinaan ja kaljaan. Ainakin noin suurinpiirtein.
Pari viikkoa Tallinnan reissun jälkeen lähdimme vielä ensimmäiselle yhteiselle pidemmälle moottoripyörämatkalle Matiaksen kanssa, koska hän halusi päästä laittamaan pyörää oman isäni korjaamolle. Matka oli kyllä ihan kokemus, mutta oma perse alkaa kyllä sanoa itseään irti kun n. sata kilometriä on ajettu. En tiedä miten paljon takapenkkilälisen "satulalla" oikeasti on merkitystä ajomukavuuden kanssa, mutta varmasti jotain.
Nyt on kuitenkin torstai-ilta (tai tarkalleen ottaen perjantain puolella ollaan jo), ja lauantaiaamuna pitäisi olla yhdeksän jälkeen lentokoneessa matkalla Hurghadaan. Johonkin kohtaan pahin matkainnostus hiipui, ja sen takia tännekään ei varmaan tullut kirjoiteltua aiheesta kovin paljoa. Retkistä yritin vähän ottaa selvää, lähinnä hinnoista ja muusta yleisestä, ja ainakin näillä näkymin teemme tosiaan päiväretken Kairoon, moottoripyörä-/mönkijäsafarin aavikolle ja auringonlaskua katsomaan, ja totta kai toivon mukaan mahdollisimman monta snorklausretkeä. En kyllä tiedä tarviiko jälkimmäisille retkiä varsinaisesti varailla, koska kirkasta vettä pitäisi rannastakin löytyä, mutta ainakin yksi maksullinen retki varmasti tehdään.
Tavarat on suunnilleen pakattu, omalta osaltani. En tajua miten jotkut ihmiset vaan voivat olla niin vähän stressaamatta matkalle lähtemisestä. Ottaen huomioon, etten itsekään oikeasti edes stressaa juuri, mutta Matias on kyllä ottanut relasti. Hän pakkaa tavarat kassiin vasta huomenna juuri ennen kuin lähdemme vanhempieni luokse, mutta ilmeisesti oletuksena hänellä on osittain myös se, että mä olen hoitanut ne tärkeimmät jutut, kuten matkaliput, passit, jne. Noh, mikäs siinä, kunhan siitä ei tule tapa, että mä hoidan meidän molempien asiat alusta lopppuun asti.
Hyvää matkaa meille!
perjantai 3. syyskuuta 2010
sunnuntai 1. elokuuta 2010
Tämä on ehkä vähän huono lainaus (Wikipediasta), mutta sinänsä ehkä mainitsemisen arvoinen: "Matkailu (myös turismi) tarkoittaa sitä, että ihmiset matkustavat pois päivittäisestä asuin- ja työympäristöstään mieleisiinsä matkailukohteisiin. Matkailu liittyy useimmiten lomaan ja virkistäytymiseen, mutta voidaan puhua myös työmatkailusta." Jostain luin vähän parammankin kuvauksen matkailuun liittyen, taisi olla Madventures-kirjasta, mutta koska en muista sitä juuri nyt, nappasin äskeisen pikaisesti netistä. Joka tapauksessa molemmat tekstit luettuani mietinkin, miksi ihmeessä en osaa ajatella omaa pientä Turun visiittiäni matkailuna. Eihän tämä nyt yhtä kaukana kotoa ole kuin esim. Lontoo, mutta kuitenkin. Toisaalta, sitten pitäisi ajatella matkailuna myös ne päivät, jotka vietän vanhempieni luona n. 150km:n päässä tämänhetkisestä kotipaikasta.
Äh. Porukka tekee jatkuvasti Tallinnan (viinanhaku)- ja Tukholman reissuja, mutta ei sitä ihan oikeasti taideta mieltää matkustamiseksi. Ne kaksi paikkaa vaan on liian lähellä ja tuttuja koti-Suomeen verrattuna. Ja sitten pitäis muka ajatella matkustamisena pelkästään Suomen rajojen sisällä liikkuminen. Ja sellaisena varmasti pidetäänkin jonnekin Lappiin lähtemistä Etelä-Suomesta. Mutta miks ihmeessä, ihan aikuisten oikeasti, mä en voisi pitää matkustamisena liikkuessani Tampereelta Turkuun? Siis sellaisena hienona matkustamisena. Ehkä kyse onkin siitä, että nyt en asu hotellissa ja panosta kulttuuriin ja muuhun sen sellaiseen, mitä matkoilla yleensä tehdään, vaan lähinnä jumitan mieheni työharjoitteluajan vuokrakämpässä. Pitäisi ihan oikeasti osata ottaa enemmän irti tällaisista Suomen rajojen sisäistä matkailuista, ihan sama minne ne matkat sitten kohdistuukaan.
Joka tapauksessa, kuten äsken mainitsin, ihmiset reissaavat jatkuvasti esim. Tallinnaan, ja se on kaukana isosta jutusta (vrt. Argentiina/Meksiko/Thaimaa/Japani/Australia/Uusi Seelanti/jne., tai mikä vaan kaukomatkapaikka, missä porukka ei välttämättä yleensä käy, ainakaan niin usein kuin kanarialla). Ei jotain Tallinnan tai Tukholman reissua vaan hehkuteta millään tavalla, se on nykyään tavallaan niin jokapäiväistä. Vaan minäpä hehkutan sitäkin, siitäs saatte, hah! Omat vanhempani olivat jutelleet keskenään, ja jostain syystä sain alkuviikosta puhelun äidiltä. Äiti sanoi että niiden mielestä olis kiva jos lähdettäis yhdessä Tallinnan reissulle, siis ainakin äiti, isä, minä ja mieheni, ja mahdollisesti pikkuveljeni. Mun ei luonnnollisesti tarvinnut kahta sekuntia kauempaa miettiä, ja miehelleni (olkoot hän tästä eteenpäin muissakin teksteissä nimeltään vaikka Matias, pitää sillekin nyt saada joku nimi, ei tästä muuten mitään tule) asia oli myös ihan ok. Matka siis sovittiin äidin viimeiselle kesälomaviikonlopulle, joskin ensin piti selvittää äidille sellainen pieni fakta, että Egyptin matka vei ihan hyvin kaikki rahat ainakin omasta tilistä, joten omalla kustannuksella tuollekaan pienelle päiväretkelle Tallinnaan ei yksinkertaisesti ollut rahaa. Tuohon oli ehkä varauduttu, koska minun ja Matiaksen matkat luvattiin maksaa ilman sen suurempia keskusteluja aiheesta.
Niinpä lähdemmekin ensi viikon lauantaina päiväreissulle Tallinnaan, jonka ainakin itse henkilökohtaisesti otan oikeasti matkana. Ja miksen ottaisi; hei camoon, se on kuitenkin Suomen rajojen ulkopuolella! Niinpä voin ylpeänä sanoa, että tämä on kolmas vuosi peräkkäin, kun pääsen kaksi kertaa vuoden sisään ulkomaille :D
Se on otettava kaikki irti siitä mitä saa ja mihin on mahdollisuus ;)
Äh. Porukka tekee jatkuvasti Tallinnan (viinanhaku)- ja Tukholman reissuja, mutta ei sitä ihan oikeasti taideta mieltää matkustamiseksi. Ne kaksi paikkaa vaan on liian lähellä ja tuttuja koti-Suomeen verrattuna. Ja sitten pitäis muka ajatella matkustamisena pelkästään Suomen rajojen sisällä liikkuminen. Ja sellaisena varmasti pidetäänkin jonnekin Lappiin lähtemistä Etelä-Suomesta. Mutta miks ihmeessä, ihan aikuisten oikeasti, mä en voisi pitää matkustamisena liikkuessani Tampereelta Turkuun? Siis sellaisena hienona matkustamisena. Ehkä kyse onkin siitä, että nyt en asu hotellissa ja panosta kulttuuriin ja muuhun sen sellaiseen, mitä matkoilla yleensä tehdään, vaan lähinnä jumitan mieheni työharjoitteluajan vuokrakämpässä. Pitäisi ihan oikeasti osata ottaa enemmän irti tällaisista Suomen rajojen sisäistä matkailuista, ihan sama minne ne matkat sitten kohdistuukaan.
Joka tapauksessa, kuten äsken mainitsin, ihmiset reissaavat jatkuvasti esim. Tallinnaan, ja se on kaukana isosta jutusta (vrt. Argentiina/Meksiko/Thaimaa/Japani/Australia/Uusi Seelanti/jne., tai mikä vaan kaukomatkapaikka, missä porukka ei välttämättä yleensä käy, ainakaan niin usein kuin kanarialla). Ei jotain Tallinnan tai Tukholman reissua vaan hehkuteta millään tavalla, se on nykyään tavallaan niin jokapäiväistä. Vaan minäpä hehkutan sitäkin, siitäs saatte, hah! Omat vanhempani olivat jutelleet keskenään, ja jostain syystä sain alkuviikosta puhelun äidiltä. Äiti sanoi että niiden mielestä olis kiva jos lähdettäis yhdessä Tallinnan reissulle, siis ainakin äiti, isä, minä ja mieheni, ja mahdollisesti pikkuveljeni. Mun ei luonnnollisesti tarvinnut kahta sekuntia kauempaa miettiä, ja miehelleni (olkoot hän tästä eteenpäin muissakin teksteissä nimeltään vaikka Matias, pitää sillekin nyt saada joku nimi, ei tästä muuten mitään tule) asia oli myös ihan ok. Matka siis sovittiin äidin viimeiselle kesälomaviikonlopulle, joskin ensin piti selvittää äidille sellainen pieni fakta, että Egyptin matka vei ihan hyvin kaikki rahat ainakin omasta tilistä, joten omalla kustannuksella tuollekaan pienelle päiväretkelle Tallinnaan ei yksinkertaisesti ollut rahaa. Tuohon oli ehkä varauduttu, koska minun ja Matiaksen matkat luvattiin maksaa ilman sen suurempia keskusteluja aiheesta.
Niinpä lähdemmekin ensi viikon lauantaina päiväreissulle Tallinnaan, jonka ainakin itse henkilökohtaisesti otan oikeasti matkana. Ja miksen ottaisi; hei camoon, se on kuitenkin Suomen rajojen ulkopuolella! Niinpä voin ylpeänä sanoa, että tämä on kolmas vuosi peräkkäin, kun pääsen kaksi kertaa vuoden sisään ulkomaille :D
Se on otettava kaikki irti siitä mitä saa ja mihin on mahdollisuus ;)
tiistai 20. heinäkuuta 2010
Ei hetkeäkään liian myöhään!
Hah, oli pakko vielä laittaa yksi pikainen teksti tänne: tsekkasin vielä jostain syystä Finnmatkojen syyskuun 4. päivä alkavalle matkalle hotellivaihtoehtoja, ja huomasin aika hyvän jutun. Aikaisin lähtö onkin vasta 11.9., joten sen neljännen päivän matkat on ilmeisesti varattu täyteen! Tämä siis siinä mielessä iloinen uutinen, että me ei omaa reissuamme varattua hetkeäkään liian myöhään, siitä on nyt kulunut reilu viikko.. :D vähänkö olisi nimittäin suoraan sanottuna ketuttanut, jos varaaminen olisi silloinkin jäänyt, ja nyt olisi huomannut vasta tilanteen.. me ei nimittäin voida 11. päivä lähteä, koska miehen pitää olla 15.9. oikeudessa todistajana.. hah, aivan loistavaa!! Nyt ei edes harmita se hieman kalliimpi hinta matkalle, huippua!! :D
maanantai 19. heinäkuuta 2010
Matkan suunnittelua, osa 1
Noniin.. kirjoitin edellisessä tekstissä että voisin kertoa matkan suunnittelu-/varaamisvaiheesta vähän, joten tässä nyt jotain.
Lähtökohtana oli tietenkin päättää matkustusajankohta. Miehen koulu ja työharjoittelu loppuvat elokuun lopussa, joten aikaisin ajankohta oli syyskuussa. Ei sinänsä tullut yllätyksenä, että mitä aikaisemmin lähtisi, sitä edullisemmin matkalle pääsisi. Tämä siitäkin syystä, että Suomessa säät tietenkin viilenevät aika pian syksyn saapuessa ja ihmiset haluavat jonnekin lämpimään. Myös koulujen syyslomat ovat joskus siinä syys-lokakuussa, joten yritin katsoa mahdollisimman aikaisen lähtöpäivän.
Toiseksi piti vähän selvitellä, mitkä matkatoimistot yleensä tekee matkoja Egyptiin ja Hurghadaan. En muuten tässä kohtaa muista yhtään, mistä juuri Hurghada oli tullut päähän, mutta samapa kai tuo. Yhtenä syynä taisi olla se, että se on Punaisen meren rannalla, joten upeat merimaisemat olivat takuuvarmaa. Joka tapauksessa, pakettimatkoja ko. kohteeseen tekee ainakin Aurinkomatkat, Detur, Finnmatkat ja Tjäreborg. Siis ne perinteiset, mitä suomalaiset varmasti eniten käyttävätkin. Kaksi ensimmäistä tosin karsiutuivat aika nopeasti pois, koska ne toimistot eivät tee matkoja Egyptiin lainkaan vielä syyskuussa. Taisin vilkaista myös muutaman muun vähän vähemmän tunnetun matkatoimiston matkoja, mutta hinnat hipoivat sellaisia summia, että ne pystyi ohittamaan kevyesti. Tjäreborgilta olisi saanut mielettömän edullisen matkan jo elokuun viimeisinä päivinä, mutta se ei sopinut miehelle työharjoittelun takia, joten tarkkailin Finnmatkojen ja Tjäreborgin tilannetta syyskuun matkalle ties kuinka monta viikkoa. Vähän liiankin monta viikkoa ilmeisesti, koska halvemmalla (ja jostain syystä luotettavamman tuntuisemmalla) Finnmatkoilla suunnitellun hotellin viikkoreissu oli noussut muutamalla kympillä niihin aikoihin, kun matkan lopullinen varaus piti tehdä.
Hotellipäätöksestä sen verran, että ajatuksena oli ottaa tarpeeksi edullinen, mutta myös viihtyvyydeltään sopiva. Noh, eipä siitä viihtyvyydestä tiedä todellakaan yhtään mitään ennen kuin on itse paikan päällä, joten päädyimme vielä vähän edullisempaan vaihtoehtoon juuri ennen matkan varaamista. Tämä itse asiassa juuri sen takia, että viivyttelimme liian kauan matkan varaamisen suhteen, ja mietimme rahallista puolta hotellin suhteen. Onneksi selvittelin vähän ihmisten kokemuksia ja muutenkin hotellin (johon vaihtaisimme) tasoa etukäteen, sillä selvisi pari aika oleellista asiaa. Vaikka hotelli on pelkistetty ja vaatimaton, se on kahden muun hotellin kanssa samaa ketjua ja ihan vierekkäin, joten meillä on täysin samat palvelut (ravintolat, ranta, uima-allas jne.) käytössämme, kuin jos olisimme ottaneet sen hieman kalliimman. Ne kaksi (jonne oli ensin tarkoitus mennä, mutta joka jäi välistä koska viivyttelimme liian pitkään, ja se toinen, johon lopulta päädyimme) ovat siis samaa ketjua. Valitsimme siis Triton Empire Inn:n (http://www.tripadvisor.com/Hotel_Review-g297549-d587545-Reviews-Triton_Empire_Inn-Hurghada_Red_Sea_and_Sinai.html), kun ensin mielessä oli ollut pelkkä Triton Empire (http://www.tripadvisor.com/Hotel_Review-g297549-d631182-Reviews-Triton_Empire_Hotel-Hurghada_Red_Sea_and_Sinai.html) (ja se kolmas samaan kompleksiin kuuluva on nimeltään Triton Empire Beach Resort, sitä ei missään vaiheessa edes mietitty). Yhtä paljon hyvää ja huonoa molemmista hotelleista olen kuullut, joten sillä tuskin on sen suurempaa merkitystä, kumpaan oikeasti menemme. Ja lähtökohtana ainakin itselläni on joka tapauksessa, ettei hotellissa olla muuta kuin yöt, muut ajat ollaan rannalla, meressä tai jollain retkellä. Eri asia on sitten ne sellaiset oikeasti parisuhdematkat, kun pitää kaikki tehdä viimeisen päälle romanttisesti aina hotellia ja sen palveluita myöten. Ja kukas sanoo ettei tuollaisella reissulla voisi joka tapauksessa olla romanttista meininkiä?!?
Joka tapauksessa, tärkeää noissakin asioissa on ainakin itselle kuunnella ja luottaa omaan vaistoonsa. Ennen matkan varaamista luin esim. suomi24.fi-keskustelupalstoilta ikäviäkin kommentteja Tjäreborgiin liittyen, mutta yhtä paljon paskaa taidettiin puhua myös Finnmatkoista. Yhden henkilön yksi huono kokemus tuskin pilaa koko matkatoimiston mainetta, ja loppujen lopuksi, SHIT HAPPENS. Ihan oikeasti, Suomessa voi tapahtua vähintään yhtä paljon paskoja juttuja kuin jossain matkalla, eikä ne asiat aina ole riippuvaisia matkatoimistosta. Myös omalla käytöksellään voi varmasti vaikuttaa paljon asioihin.
Noniin, ja nyt on taas aika mennä nukkumaan, lisää matkan suunnittelua osassa 2, sitten päästään varmaan jo näihin asioihin, joiden suunnittelu ja miettiminen on edelleen vaiheessa :)
SITTENKIN: Unohtui vielä sanoa sen verran matkan suunnittelusta, että ns. omatoimimatkakin oli mielessä jossain kohtaa. Yritin kuitenkin seurailla lentojen hintoja jotakuinkin suoraan Helsingistä Hurghadan paikkeille, eikä niitä todellakaan saanut halvalla. Ainakaan sillä seurannalla, mitä itse tein. Varmasti muutaman vaihdon kautta olisi saattanut saada edullisenkin lennon (ehkä?), mutta kun ajatuksissa oli joka tapauksessa vain viikon matka, ei ole mitään järkeä käyttää useita tunteja, ehkä jopa paria vuorokautta, pelkästään kohteeseen matkustamiseen. Ajallisesti pidempi matka taas ei omien opiskelujen takia oikeastaan edes tullut kyseeseen. Toisekseen, vaikka lentomatkoihin olisikin voinut käyttää hieman enemmän aikaa, huomasin pikaisella tilannetarkastuksella, ettei itse järjestetty lentomatka ja sen lisäksi hotelli olisi tullut välttämättä kovinkaan paljon edullisemmaksi kuin pakettimatkan varaaminen. Joskus, varsinkin tällaisissa tapauksissa, jälkimmäinen vaihtoehto matkan järjestämisen suhteen yksinkertaisesti on järkevämpi, mukavampi ja omalla tavallaan stresittömämpikin vaihtoehto.
Lähtökohtana oli tietenkin päättää matkustusajankohta. Miehen koulu ja työharjoittelu loppuvat elokuun lopussa, joten aikaisin ajankohta oli syyskuussa. Ei sinänsä tullut yllätyksenä, että mitä aikaisemmin lähtisi, sitä edullisemmin matkalle pääsisi. Tämä siitäkin syystä, että Suomessa säät tietenkin viilenevät aika pian syksyn saapuessa ja ihmiset haluavat jonnekin lämpimään. Myös koulujen syyslomat ovat joskus siinä syys-lokakuussa, joten yritin katsoa mahdollisimman aikaisen lähtöpäivän.
Toiseksi piti vähän selvitellä, mitkä matkatoimistot yleensä tekee matkoja Egyptiin ja Hurghadaan. En muuten tässä kohtaa muista yhtään, mistä juuri Hurghada oli tullut päähän, mutta samapa kai tuo. Yhtenä syynä taisi olla se, että se on Punaisen meren rannalla, joten upeat merimaisemat olivat takuuvarmaa. Joka tapauksessa, pakettimatkoja ko. kohteeseen tekee ainakin Aurinkomatkat, Detur, Finnmatkat ja Tjäreborg. Siis ne perinteiset, mitä suomalaiset varmasti eniten käyttävätkin. Kaksi ensimmäistä tosin karsiutuivat aika nopeasti pois, koska ne toimistot eivät tee matkoja Egyptiin lainkaan vielä syyskuussa. Taisin vilkaista myös muutaman muun vähän vähemmän tunnetun matkatoimiston matkoja, mutta hinnat hipoivat sellaisia summia, että ne pystyi ohittamaan kevyesti. Tjäreborgilta olisi saanut mielettömän edullisen matkan jo elokuun viimeisinä päivinä, mutta se ei sopinut miehelle työharjoittelun takia, joten tarkkailin Finnmatkojen ja Tjäreborgin tilannetta syyskuun matkalle ties kuinka monta viikkoa. Vähän liiankin monta viikkoa ilmeisesti, koska halvemmalla (ja jostain syystä luotettavamman tuntuisemmalla) Finnmatkoilla suunnitellun hotellin viikkoreissu oli noussut muutamalla kympillä niihin aikoihin, kun matkan lopullinen varaus piti tehdä.
Hotellipäätöksestä sen verran, että ajatuksena oli ottaa tarpeeksi edullinen, mutta myös viihtyvyydeltään sopiva. Noh, eipä siitä viihtyvyydestä tiedä todellakaan yhtään mitään ennen kuin on itse paikan päällä, joten päädyimme vielä vähän edullisempaan vaihtoehtoon juuri ennen matkan varaamista. Tämä itse asiassa juuri sen takia, että viivyttelimme liian kauan matkan varaamisen suhteen, ja mietimme rahallista puolta hotellin suhteen. Onneksi selvittelin vähän ihmisten kokemuksia ja muutenkin hotellin (johon vaihtaisimme) tasoa etukäteen, sillä selvisi pari aika oleellista asiaa. Vaikka hotelli on pelkistetty ja vaatimaton, se on kahden muun hotellin kanssa samaa ketjua ja ihan vierekkäin, joten meillä on täysin samat palvelut (ravintolat, ranta, uima-allas jne.) käytössämme, kuin jos olisimme ottaneet sen hieman kalliimman. Ne kaksi (jonne oli ensin tarkoitus mennä, mutta joka jäi välistä koska viivyttelimme liian pitkään, ja se toinen, johon lopulta päädyimme) ovat siis samaa ketjua. Valitsimme siis Triton Empire Inn:n (http://www.tripadvisor.com/Hotel_Review-g297549-d587545-Reviews-Triton_Empire_Inn-Hurghada_Red_Sea_and_Sinai.html), kun ensin mielessä oli ollut pelkkä Triton Empire (http://www.tripadvisor.com/Hotel_Review-g297549-d631182-Reviews-Triton_Empire_Hotel-Hurghada_Red_Sea_and_Sinai.html) (ja se kolmas samaan kompleksiin kuuluva on nimeltään Triton Empire Beach Resort, sitä ei missään vaiheessa edes mietitty). Yhtä paljon hyvää ja huonoa molemmista hotelleista olen kuullut, joten sillä tuskin on sen suurempaa merkitystä, kumpaan oikeasti menemme. Ja lähtökohtana ainakin itselläni on joka tapauksessa, ettei hotellissa olla muuta kuin yöt, muut ajat ollaan rannalla, meressä tai jollain retkellä. Eri asia on sitten ne sellaiset oikeasti parisuhdematkat, kun pitää kaikki tehdä viimeisen päälle romanttisesti aina hotellia ja sen palveluita myöten. Ja kukas sanoo ettei tuollaisella reissulla voisi joka tapauksessa olla romanttista meininkiä?!?
Joka tapauksessa, tärkeää noissakin asioissa on ainakin itselle kuunnella ja luottaa omaan vaistoonsa. Ennen matkan varaamista luin esim. suomi24.fi-keskustelupalstoilta ikäviäkin kommentteja Tjäreborgiin liittyen, mutta yhtä paljon paskaa taidettiin puhua myös Finnmatkoista. Yhden henkilön yksi huono kokemus tuskin pilaa koko matkatoimiston mainetta, ja loppujen lopuksi, SHIT HAPPENS. Ihan oikeasti, Suomessa voi tapahtua vähintään yhtä paljon paskoja juttuja kuin jossain matkalla, eikä ne asiat aina ole riippuvaisia matkatoimistosta. Myös omalla käytöksellään voi varmasti vaikuttaa paljon asioihin.
Noniin, ja nyt on taas aika mennä nukkumaan, lisää matkan suunnittelua osassa 2, sitten päästään varmaan jo näihin asioihin, joiden suunnittelu ja miettiminen on edelleen vaiheessa :)
SITTENKIN: Unohtui vielä sanoa sen verran matkan suunnittelusta, että ns. omatoimimatkakin oli mielessä jossain kohtaa. Yritin kuitenkin seurailla lentojen hintoja jotakuinkin suoraan Helsingistä Hurghadan paikkeille, eikä niitä todellakaan saanut halvalla. Ainakaan sillä seurannalla, mitä itse tein. Varmasti muutaman vaihdon kautta olisi saattanut saada edullisenkin lennon (ehkä?), mutta kun ajatuksissa oli joka tapauksessa vain viikon matka, ei ole mitään järkeä käyttää useita tunteja, ehkä jopa paria vuorokautta, pelkästään kohteeseen matkustamiseen. Ajallisesti pidempi matka taas ei omien opiskelujen takia oikeastaan edes tullut kyseeseen. Toisekseen, vaikka lentomatkoihin olisikin voinut käyttää hieman enemmän aikaa, huomasin pikaisella tilannetarkastuksella, ettei itse järjestetty lentomatka ja sen lisäksi hotelli olisi tullut välttämättä kovinkaan paljon edullisemmaksi kuin pakettimatkan varaaminen. Joskus, varsinkin tällaisissa tapauksissa, jälkimmäinen vaihtoehto matkan järjestämisen suhteen yksinkertaisesti on järkevämpi, mukavampi ja omalla tavallaan stresittömämpikin vaihtoehto.
tiistai 13. heinäkuuta 2010
Oikeasti matkalle!
Heh, ei muuten yllättänyt tasan yhtään kun tajusin että edellisen tekstin kirjoittamisesta on melkein neljä kuukautta :D osasin odottaa sitä, ihan jo senkin takia, etten uskaltanut hehkutella maaliskuussa suunniteltua matkaa ennen kuin se olisi oikeasti varma. Muuten olisi tullut monta ihan turhaa tekstiä ilman mitään oikeaa järkevää asiaa. Mutta nyt matka siis on varmaa, vihdoinkin.
Varasin viime lauantaina itselle ja miehelleni viikon matkan Egyptin Hurghadaan. Itsehän olin vinkunut yhteiselle matkalle pääsemistä jo pitkän aikaa, mutta kevättalvella viimein mieskin tajusi haluavansa jonnekin, kunhan koulu ja työharjoittelu elokuussa loppuisivat. Hänelle kohteella ei onneksi ollut muuta merkitystä kuin että pääsee etelään (ei ole käynyt missään etelässä toistaiseksi), joten otin vapaat kädet valitessani matkakohdetta. Kohteen miettiminen alkoi nimittäin sillä sekunnilla, eikä mieheni ehtinyt varmaan kissaa sanoa, kun jo ilmoitin minne voisimme mennä :D
Espanja oli jostain syystä miehelläni pääasiassa mielessä, mutta koska olen itse siellä käynyt jo, halusin jonnekin muualle. Toinen syy oli se, että koska Espanjassa kohteena olisi ollut Barcelona, eikä siellä ole enää niin lämmin syys-lokakuussa kuin mitä tahdomme, sen pystyi helposti jättämään laskuista. Oli ehkä vähän itsekästä yksinään päättää kohde, mutta toisaalta mies on ollut ihan tyytyväinen, kun kerroin perusteet valinnalle: Hurghadassa on varmasti lämmin valittuna matkustusajankohtana ja Punaisen meren rannalla pääsee satavarmasti snorklailemaan upeissa vesistöissä ja näkemään vaikka minkä värisiä kaloja. Lisäksi Egyptin hintataso on melko alhainen, joten itse kohteessakin pitäisi selvitä vähemmällä rahalla kuin esimerkiksi juuri Barcelonassa. Tämäkin kaikki siitä huolimatta, että Hurghada on puhdas turistikohde. Sinne tuskin olisin muuten kiinnostunut lähtemäänkään, jollei matkan tarkoituksena olisi vain löhötä, ottaa aurinkoa, nauttia lämmöstä ja snorklata.
Sen verran kulttuuri, historia ja nähtävyydet kuitenkin kiinnostaa, että olen suunnitellut viikon matkallemme päiväretkeä joko Luxoriin tai Kairoon, mahdollisesti jopa molempiin. Tämä riippuu lähinnä siitä, paljon tuollaiset päiväretket paikallisilta järjestäjiltä maksaa; ne ovat kuulemma murto-osan matkanjärjestäjän (Finnmatkat) parinsadan euron hinnoista, mutta vasta paikan päällä pystyy luultavasti päättämään, kuinka moneen retkeen rahat todella riittävät.
Tähän tekstiin vielä sen verran, että esim. Turkki oli yhtenä kohdevaihtoehtona, ja vaikka monet ovat toki kehuneet paikkaa, se ei jostain syystä yksinkertaisesti innosta minua. Ehkä sielläkin tulee joskus käytyä, mutta ensin pitää päästä käymään muissakin paikoissa, kuten vähän kauempana Meksikossa tai ihan vaikka Kreikassa. Siellä olen kyllä käynyt, mutta olen lukenut niin monista upeista paikoista siellä, että uudestaanhan sinne on jossain vaiheessa päästävä.
Yritän seuraavassa tekstissä vähän kertoa tarkemmin koko suunnitteluprojektista, nyt kuittaan kuitenkin tähän.
Varasin viime lauantaina itselle ja miehelleni viikon matkan Egyptin Hurghadaan. Itsehän olin vinkunut yhteiselle matkalle pääsemistä jo pitkän aikaa, mutta kevättalvella viimein mieskin tajusi haluavansa jonnekin, kunhan koulu ja työharjoittelu elokuussa loppuisivat. Hänelle kohteella ei onneksi ollut muuta merkitystä kuin että pääsee etelään (ei ole käynyt missään etelässä toistaiseksi), joten otin vapaat kädet valitessani matkakohdetta. Kohteen miettiminen alkoi nimittäin sillä sekunnilla, eikä mieheni ehtinyt varmaan kissaa sanoa, kun jo ilmoitin minne voisimme mennä :D
Espanja oli jostain syystä miehelläni pääasiassa mielessä, mutta koska olen itse siellä käynyt jo, halusin jonnekin muualle. Toinen syy oli se, että koska Espanjassa kohteena olisi ollut Barcelona, eikä siellä ole enää niin lämmin syys-lokakuussa kuin mitä tahdomme, sen pystyi helposti jättämään laskuista. Oli ehkä vähän itsekästä yksinään päättää kohde, mutta toisaalta mies on ollut ihan tyytyväinen, kun kerroin perusteet valinnalle: Hurghadassa on varmasti lämmin valittuna matkustusajankohtana ja Punaisen meren rannalla pääsee satavarmasti snorklailemaan upeissa vesistöissä ja näkemään vaikka minkä värisiä kaloja. Lisäksi Egyptin hintataso on melko alhainen, joten itse kohteessakin pitäisi selvitä vähemmällä rahalla kuin esimerkiksi juuri Barcelonassa. Tämäkin kaikki siitä huolimatta, että Hurghada on puhdas turistikohde. Sinne tuskin olisin muuten kiinnostunut lähtemäänkään, jollei matkan tarkoituksena olisi vain löhötä, ottaa aurinkoa, nauttia lämmöstä ja snorklata.
Sen verran kulttuuri, historia ja nähtävyydet kuitenkin kiinnostaa, että olen suunnitellut viikon matkallemme päiväretkeä joko Luxoriin tai Kairoon, mahdollisesti jopa molempiin. Tämä riippuu lähinnä siitä, paljon tuollaiset päiväretket paikallisilta järjestäjiltä maksaa; ne ovat kuulemma murto-osan matkanjärjestäjän (Finnmatkat) parinsadan euron hinnoista, mutta vasta paikan päällä pystyy luultavasti päättämään, kuinka moneen retkeen rahat todella riittävät.
Tähän tekstiin vielä sen verran, että esim. Turkki oli yhtenä kohdevaihtoehtona, ja vaikka monet ovat toki kehuneet paikkaa, se ei jostain syystä yksinkertaisesti innosta minua. Ehkä sielläkin tulee joskus käytyä, mutta ensin pitää päästä käymään muissakin paikoissa, kuten vähän kauempana Meksikossa tai ihan vaikka Kreikassa. Siellä olen kyllä käynyt, mutta olen lukenut niin monista upeista paikoista siellä, että uudestaanhan sinne on jossain vaiheessa päästävä.
Yritän seuraavassa tekstissä vähän kertoa tarkemmin koko suunnitteluprojektista, nyt kuittaan kuitenkin tähän.
tiistai 23. maaliskuuta 2010
Ensimmäinen
Seuraavat tekstit käsittelevät yllätysyllätys, matkailua! Aion kertoa hieman mistä matkailuinto on ylipäätään lähtenyt ja missä olen tähän mennessä käynyt, ja tulevina viikkoina ja kuukausina aiheena tulee olemaan ehdottomasti myös suunnitelmissa oleva matka poikaystävän kanssa. Matka ei siis todellakaan ole minulle ensimmäinen, mutta ei myöskään viimeinen. Halusin kuitenkin alkaa kirjoitella sekä itselleni mutta myös muiden luettavaksi intohimostani, josta voin syyttää ja kiittää vanhempiani, joiden kanssa pääsi pienestä pitäen reissaamaan. Kanarian saaret tuli tutuiksi, mutta vähän muuallakin pääsi käymään eikä matkailu todellakaan tule loppumaan niin kauan kuin henki pihisee!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)