tiistai 22. maaliskuuta 2011

Off-season / sää kesäkaudella Thaimaassa

Heh, ihan ensin on pakko miettiä, että vaikka muutamille henkilöille olen tästä blogista sanonut ja sen takia pitää kirjoittamisenkin kanssa olla vähän ahkerampi, niin lukeekohan tätä oikeasti kukaan :D eipä sillä sinänsä mitään väliä ole, itsellehän tämä pääasiassa onkin tehty, onpa ainakin jotain luettavaa sitten tulevaisuudessa.

Mutta asiaan. Mehän tosiaan lähdetään matkalle toukokuun 24. päivä, jolloin sesonkikausi Thaimaassa on jo aika pitkälti ohi. Sadekausikin on alkanut, joten kuuroihin ollaan kyllä varauduttu eikä se mitään oikeasti haittaa, pääasia on että pääsee lämpimään. (Toivottavasti Suomessa on touko-kesäkuun vaihteessa tosi kylmä :D ). Noh, tässä kun olen myös niitä retkijuttuja kovasti katsellut, niin älysin yhden pienen jutun. Kaikkien retkenjärjestäjien nettisivuilla ainakin Similanin saarten osalta päiväykset on huhtikuun loppuun asti, ei siitä eteenpäin. Ja ajattelin että niitä ei olla vain päivitetty vielä pidemmälle, mutta hei, nyt mennään jo maaliskuun loppua. Ja yllätys, yllätys, eihän niitä retkiä Similanille edes järjestetä enää huhtikuun jälkeen. Koko kansallispuisto on suljettu touko-lokakuun välisenä aikana, eikä sinne tee retkiä edes paikalliset firmat ilmeisestikään. Joten se siitä sitten. Säästäähän siinä toki rahaa, koska Similan olisi ollut retkistä kallein, mutta toisaalta varmasti myös upein.

Phi Phille ilmeisesti pitäisi kuitenkin päästä, samoin kuin Raya Yaille, joten suunnitelmat snorklauksen suhteen ei onneksi ihan kokonaan kariutuneet. Joskin sadekauden takia merenkäynti saattaa olla aikamoista paikoitellen, eli saapi nyt sitten nähdä millaisille retkille oikeasti pääsee, tai millainen näkyvyys vedenalaisen maailman suhteen on. Ja siitä puheenollen, Dealextremen tilaus ei ole vielä saapunut, mutta alkoi ehkä vähän kaduttaa koko tilaus, koska jos näkyvyys veden alla on huono, niin mitäpä millään kamerallakaan tekee. Mutta tuleepa nyt ainakin testattua sitten vedenpitävyys, jos ei muuta.

Löysin muuten ihan äskettäin tällaisen Phuketin säästä kertovan blogin. Pointtina on juurikin se, että kun monet matkanjärjestäjät sanovat, että low-seasonilla sataa tosi paljon, niin tosiasiassa enemmnän se aurinko paistaa kuin tulee vettä. Plussia on myös se, että kaikki hinnat on halvemmat, ihmisiä vähemmän, ja kuitenkin voi periaatteessa tehdä ihan tasan samoja juttuja, mitä peak-seasonillakin. Huomasin myös, että tuon blogin vasemmassa laidassa on aikamoinen lista muitakin Phuketin säätä koskevia linkkejä, ja löytyipä sieltä myös tällainen Things to do in Phuket -kohtakin (samaisesta blogista). Täytyykin tutustua tuohon vähän paremmalla ajalla tarkemmin.

Jenkkeihin syksyllä vaihtoon lähtevä ystävä muuten komensi minut ja avokin hänen luokseen joulukuussa, saapi nähdä mitä siitä tulee.. mutta enpä voi sanoa etteikö esimerkiksi Kalifornia joulukuussa houkuttelisi ;)

torstai 17. maaliskuuta 2011

Matkabloggailu

Tulinpa vielä tänään kirjoittamaan toisenkin tekstin, kun sopii varsin mainiosti aiheeseen. Elikkäs innostuin vähän katselemaan, minkälaisia muita matka-aiheisia blogeja netistä löytyy. Ensinnänkin monethan laittaa toki yhdeksi blogin aiheekseen matkailun, mutta tosi vähän siitä sitten lopulta kirjoitetaan ja aiheet keskittyykin enemmän muihin aiheisiin. Yksi oli tämä Sami Takalan blogi, mistä luin vain muutamat ensimmäiset jutut. Ihan asiallista tekstiähän siinä oli, ja sain varmaan vähän ideaa omiinkin postauksiin, mutta olin revetä ilosta, kun löysin lisäksi tämän Aasiassa reissaavan pariskunnan blogin. Jumituinkin lukemaan sitä ihan alusta asti, enkä siis ehtinyt muihin listattuihin vielä tutustuakaan.

Lueskelin muuten jo muutama vuosi sitten paria matkailuun liittyvää blogia. Molemmat ovat samoilta henkilöiltä, ja liittyivät silloinkin ajankohtaiseen Thaimaahan. Suosittelenkin erittäin lämpimästi ensinnäkin tätä vuoden 2007 Thaimaa -blogia, mutta myös sen jälkeen vuonna 2008 kirjoitettuja, laajemmin Aasiaa kattavia blogeja. Ensimmäinen on suunnittelupäiväkirja ja seuraava varsinainen matkapäiväkirja. Tiedän, että nuo ovat jo aikasta vanhoja tekstejä, eikä uusia päivityksiä ainakaan noihin ole tulossa, mutta silti. Ne ovat lukemisen arvoisia, jos matkustaminen vain kiinnostaa!

Löysin muuten myös tällaisen, Satunnaisseikkailijat Aasiassa -nimisen blogin. Yhtään en ole vielä ehtinyt lukea, mutta pikavilkaisulla vaikuttaa asialliselta.

Tuli muuten sellainenkin asia mieleen tuota toisena linkitettyä blogia lukiessani, että ainakin itse toivon löytäväni matkablogeista nimenomaan sitä tärkeää tietoa, jota muutkin matkailijat ehkä kaipaavat. Toki on kiva lukea paikoista missä on käyty ja mitä on tapahtunut, mutta myös käytännön asiat, kuten mistä matkat tai retket on varattu, mihin hintaan, mistä löytää edullinen majoitus, mistä saa vaikkapa juuri Thaimaassa järjestettyä itselleen nettiyhteyden jne., ovat aika tärkeitä matkalle lähteville, varsinkin jos matkaan liittyy minkäänlaista omatoimisuutta. Siksipä yritänkin itsekin jo nyt, mutta myös tulevaisuudessa kirjoitella tällaisista asioista. Joka tapauksessa, pointtina tässä omassa tekstissä nyt onkin se, että lisäilen tänne muita matkailuun liittyvien blogien linkkejä sitä mukaa, kun jonkun mainitsemisen arvoisen löydän. Vaikka paha mielihän noista vaan itselle tulee. Eli löydänpä erilaisia matkablogeja lukemalla itsestäni taas sen masokistin, jota en välttämättä ole kyllä kaipaillut viime aikoina, en ainakaan tässä muodossa :D

Elikkäs tässä vielä vähän selkeämmin noi blogilinkit:

Sami Takala

Matka Aasiaan

Satunnaisseikkailijat Aasiassa

Thaimaa 2007 suunnittelublogi
Thaimaa 2007 matkapäiväkirja
Thaimaa 2007 kuva-albumi

Aasia 2008 suunnittelublogi
Aasia 2008 matkapäiväkirja

Mondon Phuket / retket

Kirjoittelinkin jo tuolla aikaisemmassa tekstissä siitä, että Mondon nettisivujen mukaan lehden numerossa 1/2009 oli jotain juttua Phuketista, ja että miten Phuketin pakettimatkasta saa mahdollisimman paljon irti. Yritin kysellä tuota lehteä työpaikallakin, mutta kenelläkään ei sitä ollut, tai ainakaan kukaan ei sitä myöntänyt ja halunnut omaansa minulle vaikkapa vaan lainata.

Eilen olin kuitenkin aikaisempaa jotenkin fiksumpi, ja juuri Mondon sivuilla eksyin lukemaan juuri sen kyseisen jutun, mikä lehden oikeastakin versiosta löytyy. Juttu oli vähän erilainen kuin mitä olin ajatellut, mutta kyllähän siitä varmaan vinkin, kaksi sai itselleen napattuakin. Raya Yain saarta siinä ehdotettiinkin päivän, kahden ajaksi, mutta luulen että se on meidän budjetille turhan kallis juttu, vaikka valitsisikin kahdesta majapaikasta sen edullisemman. Mutta voihan siellä käydä sitten vaikka vain päivän snorklausreissulla.

Sitä useamman kerran mainostamaani retkipostausta en ole tainnut muuten vieläkään tehdä, heh. Lyhyesti voisin kuitenkin kertoa jotain: retkeä ylipäätään suunnittelen lähinnä siksi, että tiedän muilla lähisaarilla olevan vielä Phuketin rantoja upeammat snorklailuvedet. Aika nopeasti lähinnä Thaiklupin foorumia luettuani selvisi, että snorklausretkeä kannattaa suunnitella joko Similan saarille, Raya Yaille (tunnetaan myös Racha Yaina), Phi Phille tai Raya Noille.



Phi Phi tosin on enemmän kansoitettu kuin muut, joten siinä on sitten omat plussat ja miinuksensa siinäkin. Pääsisi ainakin käymään The Beach -leffan kuvauspaikoilla, hih. Aikaisemmalla Thaimaan matkallahan käytiin serkun kanssa katsastamassa se laguuni, johon The Beah -kirja on aikanaan perustunut, ja jonka pohjalta taas tehtiin leffa. Yhtenä retkivaihtoehtona kiehtoo myös James Bond -saaren reissu, mutta siitä en ole vielä ihan varma, että sisältyykö siihenkin snorklausta.

James Bond -saari



Similanin saarten retki taas houkuttaa siksi, että saaret on muistaakseni rauhoitettu, tai ainakin niin, että siellä tarkkaillaan tosi hyvin sitä, kuinka paljon ja missä turisteja päästetään liikkumaan. Niinpä jokin aika sitten siellä oli yksi saari ja sen korallipaikat suljettu kokonaan yleisöltä, että luonto pääsee rauhoittumaan ihmisen aiheuttamalta rasitukselta. Aivan loistavaa, että tuollaiset asiat osataan ottaa nykyään huomioon, ehkä siis tulevaisuudessakin on mahdollista nähdä upeita koralleja. Similanin saaret ovat kuitenkin maantieteelliseltä sijainniltaan hieman kauempana kuin esim. Raya Yai, joten sinne melkein pitäisi lähteä sitten ainakin pariksi päiväksi, että retki olisi varmasti hintansa arvoinen. Luikkua foorumilta lainatakseni:

"Jos yksi pitäis valita niin ehdottomasti Similan, mutta maksaako vaivaa mennä päiväksi snorklaamaan niin on eriasia. Aamulla lähtö klo.6, minibussilla 1½ tuntia Tap lamun satamaan josta 1½-2 tuntia speedboatilla Similanille jossa 2x1tunnin snorklaus ja takaisin sama matka. Rankka reissu joka tapauksessa, olen itse 2 kertaa käynyt sukeltamassa ko. päiväreissulla."

Similan saarilta


Eli vaihtoehtoja retken suhteen kyllä löytyy, ehkä liikaakin, eikä päätöstä todellakaan varmaan edes voi tehdä Suomesta käsin. Täytyy tutustua retkitarjontaan ja niiden järjestäjiin paikanpäällä ja sitten tehdä se lopullinen päätös. Ja toisaalta, oli päätös mikä tahansa, kaikki ovat varmasti hyviä eikä vikatikkejä pääse syntymään. Ja minun taas täytyy sitten laskea rimaa vähän alemmas, koska kuvittelen kaikista snorklaus- ja korallijutuista ihan liikoja ja kuvittelen niiden olevan sellaisia kuin jossain täydellisessä maailmassa. As if.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Tilaus Dealextremelle / vedenalainen kuvaus

Noniin, otsikostakin varmaan jo voi päätellä, että laitoin äskettäin tilauksen menemään dealextremelle. Olen jo aiemmin pohtinut parissakin postauksessa sitä, minkälaisilla varusteilla lähtisin snorklailemaan Phukettiin. Päädyin tosiaan kahteen ratkaisuun: johonkin halpaan vedenkestävään kameraan ja lisäksi vedenkestävään pussukkaan.



Itselläni ei ole entuudestaan kokemusta tuosta koko dealextremestä, mutta jotkut thaiklupin sivuille kirjoittaneet suosittelivat sitä, joten uskaltauduin kokeilemaan. Toisaalta oman mielenkiintonsa tilaukseen tuo myös se, ettei tuosta vedenkestävästä (?) kamerasta löytynyt mistään oikein minkäänlaisia arvosteluja suuntaan eikä toiseen. Noin 50 euron summa ei kuitenkaan toivon mukaan kaada koko matkan budjettia, ja tuleepa ainakin testattua tuo kamera, eikä ehkä tarvitse pelätä oman vähän kalliimman Canonin puolesta niin paljon. Kameraan tilasin myös samalla kerralla 4 gigan Sonyn micro SD -kortin, koska sekään ei nettisivuilla paljon maksanut. Kamerassa oli muuten yksi asia, mikä alkoi vähän mietityttää tilaushetkellä, nimittäin zoomi. Tokihan sitä on, mutta 8x digitaalinen, enkä tiedä onko optista zoomia lainkaan. Toisaalta sillä ei ole merkitystä, koska veden alla ei kuitenkaan yleensä kannata kovin paljon zoomailla, vaan yrittää aina itse päästä mahdollisimman lähelle kohdetta.

Koska tuo kolmeen metriin vedenkestävä kamera on vähän kokeilujuttukin, halusin varmistaa jonkinlaisen vedenalaisen kuvauksen tilaamalla lisäksi siihen tarkoitetun pussukan. Aluksihan olin suunnitellut Aquapacin tai DiCAPacin pussukkaa, mutta onneksi luin thaiklupin foorumia, sillä siellä joku tosiaan suositteli dealextremeä ja Nereus-merkkiä. Niinpä lueskelin vähän kommentteja merkistä esimerkiksi täältä ja varmistin vielä Nereuksen omilta sivuilta oikean kokoisen pussukan Canonille, ja laitoin senkin mukaan tilaukseen.

Nyt pitäisi olla ainakin yhden asian kunnossa! Snorklausta varten löytyy tilauksen kotiin saavuttua siis Egyptiin ostettu Monkeypodin pussukka, mutta sen lisäksi vielä toinen pussukka, jossa on enemmän tilaa zoomille (vaikkei sitä suositellakaan käytettäväksi) ja vielä kolmantena jonkinlainen vedenkestävä kamera. Luulisi näillä pärjäävän!

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Unelmia ja matkarahaa

Matkustin perjantaina vanhempien luokse Orimattilaan koiran kanssa, ja tuli siinä ajellessa mieleen, että tuollaista matkailua varten pitäisi kyllä ihan tosissaan saada järkättyä jostain isompi auto. Koiramme on rottweiler eli aika iso (vaikkei ikää ole vasta kuin reilu puoli vuotta), ja se ei todellakaan sovi enää kunnolla pienen Renault Clion takapenkille. Tai noh, joten kuten toistaiseksi vielä, mutta jossain vaiheessa on kai pakko säästää rahaa matkojen sijaan farmariautoa varten.

Avopuoliso tuli Orimattilaan lauantaina ja illalla saunassa aloin hehkuttaa hänelle lähestyvää matkaa, sen verran paljon olen saanut nyt kuulla hänen osaltaan moottoripyöräasioista. Mies kysäisikin, että minnekäs yhdessä sitten lähdemme jossain vaiheessa, ja aloin heti suunnitella ja miettiä vaihtoehtoja. Ai miten niin olen ehkä vähän ahne? Suunnitteilla olevaan matkaankin on vielä reilu pari kuukautta ja alan jo suunnitella seuraavaa. Heh. Noh, jonnekin toki lähdemme jossain vaiheessa ihan kaksin, mutta rahahan se on ensimmäinen asia luultavammin, mikä vastaan tulee. Ehdotin kuitenkin (yllättäen taas kaukomailla) Meksikoa, Malesiaa ja Indonesiaa, ja ihan hyvin nuo ehdotukset otettiin vastaankin. Mies kun haluaa jonnekin missä on lämmmintä ja merta, ja sehän sopii minulle. Toki senkin matkan ratkaisee tosiaan pääasiassa rahallinen tilanne, mutta myös ajankohta vaikuttaa siihen, kuinka kauas pitää lähteä että voi saada sekä lämmön että meren yhtaikaa.

Rahasta puheenollen, ilahduin tänään iloisesti tarkistaessani sähköpostin. Olen laittanut käyttämättömiä vaatteita myyntiin huuto.nettiin saadakseni rahaa tulevaa matkaa varten, ja kolme vaatetta olikin mennyt taas kaupaksi, joten saan niistä satasen verran matkakassaa kartutettua. Hyvä juttu, sillä pelkäsin vähän ettei kauppa välttämättä käy kovin hyvin. Nyt kun vielä saisi listattua kaiken kirppikselle menevän tavaran ja saisi sen asian etenemään, niin sieltäkin tulisi vähän ylimääräisiä euroja toivon mukaan. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää ihan hyvältä rahan osalta, ja voin todellakin sanoa, että jos tahtoa matkalle lähtemisen suhteen riittää, niin silloin myös löytyy tavat järjestää rahat sitä varten!

torstai 3. maaliskuuta 2011

KIRJAvaa

Kirjavaa on valikoima sen suhteen, mistä lähteä etsimään tietoa matkakohteesta. Eksyin tänään sattumalta kirjastoon, enkä hakenut sieltä mitään erityistä, mutta älysin että netin ja lehtien lisäksi voisin viisastuttaa itseäni vähän lisää Thaimaasta ja Phuketista kirjallisuudella. Thaimaasta itsessäänhän löytyy kyllä kirjoja vaikka kuinka paljon, mutta pelkkä maa kohteena ei anna paljon välttämättä, varsinkaan minulle ja yleensäkään sellaisille henkilöille, jotka ovat edes yhden kerran Thaimaassa jo käyneet. Niinpä hainkin lähinnä Phuketiin liittyviä kirjoja, ja löysinkin yhden: Markus Lehtipuun kirjoittama Phuket, Krabi & Phang Nga. En ole vielä avannutkaan koko opusta, mutta pakkohan se oli jo kirjastossa tarkistaa, ettei kyseessä ole mikään ikivanha kirja jostain 90-luvulta. Ihan tuoreelta se vaikutti, joten viikonlopun aikana vanhempien luona voisi kirjan avata ja katsoa mitä sieltä löytää.


Jotenkin matkailuun liittyen tilanne on auttamattomasti nykyään silti se, että useimmat hakevat tietonsa netistä, sillä sinne saa aina päivitettyä uusinta tietoa ja lukea muiden kokemuksia paikasta ihan tuoreeltaan, kun kirjat vanhentuvat yllättävänkin nopeasti. Perustiedot ja esim. retkivaihtoehdot voi toki vilkaista kirjastakin, mutta jos yhtään tarkempaa tietoa haluaa vaikkapa paikallisesta liikenteestä ja juna-aikatauluista, niin on parempi etsiä se tieto netistä. Ensimmäisellä Thaimaan reissulla silti totesin, että pieni kirjanen Bangkokista oli todella kätevä ihan matkallakin mukana, koska sieltä pystyi bongaamaan pari sellaista tutustumisen arvoista kohdetta, jotka muuten eivät olleet tullut mieleenkään. Silti tänään lainaamani kirjan suhteen odotukset ei ole kovin suuret, mutta kirjoittelen omia kommentteja tänne kun olen siihen tarkemmin tutustunut.

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Mondon kautta Paratiisiin

Sain eilen töissä uusimman Mondon vihdoin käsiini, ja koska en edes älynnyt aikaisemmin seurata lehden ilmestymisajankohtaa, yllätys oli ehdottomasti mukava. Eilen illalla sitten pääkirjoitusta lukiessani älysin, että miksiköhän en ole Mondoa aikaisemmnin ottanut puheeksi blogissa, lehtihän on omalla tavallaan kuitenkin yksi parhaimpia matkailulehtiä. Luultavasti tulenkin siis palaamaan lehteen vielä jatkossa, ja kun asia mieleen kerran tuli, pitää varmaan myös kaivaa kaikki aikaisemmat Mondot esiin ja tutkia, josko niistä löytyisi jotain kivaa tulevaan matkaan liittyen.


Joka tapauksessa, Mondon pääkirjoituksessa oli erittäin hyvä pointti matkailuun liittyen (olen ehkä siitä sanonutkin jo joskus aikaisemmin?):

"Nyt se on tutkimuksella todistettu. Matkustamisessa ei ole parasta itse matka, vaan matkan suunnittelu. Viime vuonna julkaistussa hollantilaisessa tutkimuksessa haastateltiin noin tuhatta ihmistä ennen matkaa ja matkan jälkeen. Tutkimus osoitti selvästi, että matkailija on onnellisimmillaan matkaa suunnitellessaan. Toisin sanoen lomakohteen valinta, tulevan loman pohtiminen, lehtijuttujen lukeminen ja netissä surffaaminen toivat onnen tunnetta enemmän kuin itse reissu."

Kirjoituksessa kerrottiin vielä lisääkin tutkimuksesta ja sen tuloksista, mutta ohitan ne ja lainaan vielä hieman lisää Heikki Valkamaa:

"Mitä mieltä tutkimuksesta pitäisi olla? Uskon, että tulokset pitävät osin paikkansa: matkan valmistelu on puolet matkasta. Mutta ainakaan minulle matkan ainoa tarkoitus ei ole välitön onnellisuudentunteen saavuttaminen. Matkoilla voi oppia asioita, joista on iloa - ja onnea - myöhemmin elämässä. Mitä pidempi matka, sen varmemmin tutustuu paikalliseen kulttuuriin."


Ja juuri siitä syystä, että omaa matkaa tässä yritän kovasti suunnitella, tutustua kohteeseen jo etukäteen jne., voin allekirjoittaa lainatuista teksteistä kaiken. Mikään ei tuo parempaa tunnetta kuin se, että tietää jonkun ihanan rantaloman odottavan muutaman kuukauden päässä, ja että pääsee tutustumaan uusiin paikkoihin ja kokemaan yleensäkin kaikkea uutta. Matkan jälkeen olo onkin yleensä melko, jollei nyt onneton tai surkea, niin ainakin tyhjä, ja edellisen Thaimaan matkan jälkeenhän minuun iski kulttuurishokki. Siis sen jälkeen kun olin palannut Suomeen. Sekin jo kertoo jotain omasta innostuksestani ja tavasta sopeutua uusiin paikkoihin, kun kulttuurishokkia ei todellakaan tullut Thaimaassa, vaan vasta sen jälkeen. Muistan sen todella hyvin, en meinannut sopeutua Suomen kevääseen, kouluun ja normaaliin arkeen mitenkään, haikailin vain takaisin lämpöön ja vasta parin, kolmen viikon kuluttua kotiutumisesta aloin päästä takaisin normaaliin rytmiin. Toivon Todella paljon, että sitä ei tarvitse kokea uudestaan, vaikka silloin onkin onneksi jo kesäloma alkanut koulustakin.

Asiasta toiseen, nimittäin Paratiisiin. Sinnehän ollaan suuntaamassa tosiaan toukokuussa, ja melkeinpä kirjaimellisesti. Tänään alkoi Subilla Paratiisi-niminen sarja, joka kertoo nimenomaan Phuketista ja siellä asuvista ja työskentelevistä suomalaisista. Katsoin jakson Mtv3:n Katsomosta, ja täytyy sanoa että kyllähän tuollainen sarja koukuttaa, kun näkee juuri niitä paikkoja, joihin on luultavasti menossa. Sarjassa esitellään esimerkiksi Raya Diversin sukellus-/snorklauskeskusta, jonka järjestämiin retkiin olenkin jo ihan hyvin tutustunut ennen sarjan alkamistakin. Samoin ensimmäisessä jaksossa käytiin Koh Racha Yain saarella, mikä on yksi erittäin potentiaalinen vaihtoehto retkikohteena omalla matkallamme. Täydellinen ajoitus siis tuolle sarjalle, ehkäpä sieltä tulee bongattua vinkki jos toinenkin kevään aikana!!