perjantai 17. elokuuta 2012

Kaunas 2012, osa 3

Koska perjantaina meni tarpeeksi myöhään nukkumaankäymisen kanssa, emme edes yrittäneet herätä lauantaina aamiaiselle. Tai noh, yritimme kyllä, herätys oli siis päällä yhdeksän aikaan kuten muinakin aamuina, mutta ensimmäisen herätyksen jälkeen palasimme tyytyväisinä nukkumatin maailmaan ja heräsimme vasta puoli 12 aikaan. Eipä siinä mitään, siihen oli varauduttu, ja oli ihanaa kerrankin nukkua vähän pidempään.

Molemmilla alkoi kuitenkin olla nälkä, joten laitoimme itsemme valmiiksi ja lähdimme hakemaan viereisestä Maximista jotain pientä aamiaisentapaista. Hotellilla olin yrittänyt selvittää lisäksi, millä busseilla pääsisimme päivän kohteeseen, eli keskustan ulkopuolella olevaan Mega-ostoskeskukseen. Netistähän sekin bussinumero selvisi (taisi olla 15, jollen väärin muista), mutta pysäkille päästyämme totesimme, että joudumme odottamaan yli puoli tuntia seuraavaa bussia. Mikäs siinä, päivä oli taas lämmin ja aurinkoinen ja kello jotakuinkin sen verran, mitä edellisenä päivänä olimme ajatelleet sen olevan kun suuntaamme Megaan.


Mega-bussia odotellessa bussiaseman terassilla.


Megaan vievä bussi tuli lopulta pysäkille ja hikoilimme reilun puoli tuntia kuumassa autossa, mitään erikoisempia ilmastointejahan siellä ei tietenkään ollut. Myönnettäköön, koska meillä ei ollut oikeastaan mitään käsitystä siitä kuinka kaukana keskustasta Mega on, jossain vaiheessa aloimme epäillä olemmeko sittenkään oikeassa bussissa. Mega vaikutti tosiaan aika isolta, itselle tuli jostain syystä mieleen heti Ideapark Lempäälässä. Mitä itse ostoskeskukseen ja sen tarjontaan tulee, niin oli ehkä hieman hukkareissu; kaupat olivat aika pitkälti samoja mitä olimme jo Akropolisissa nähneet ja kiertäneet, ja siksi koko Mega oli kierretty aika nopeasti. Päätimme käydä syömässä Megan toisen kerroksen ravintolamaailmassa, mutta eipä ollut sekään yllätys, että tarjonta sielläkin oli hyvin samanlaista mitä Akropolisissa. Paikallisen (?) ravintolaketjun (Charlie Pizza, josta muuten saa Todella paljon kaikkea muutakin kuin pitsaa) ruoat olivat ihan jees, mutta eivät mitään erikoista, ja sieltä suuntasimme vielä vilkaisemaan Rimin tarjontaa. Siellä tarkistin bussiaikatauluja ja Rimin reissu jäikin todella lyhyeksi, kun lähdimme melkein juoksemaan seuraavaan bussiin, Megassa kun ei ollut meille todellakaan enää mitään annettavaa.


Tästä sanotaan Megan sivuilla näin:
MEGA shopping and leisure centre stands out for its marine aquarium of 10 meters height, 4 meters wide and 11 meters length, while its volume is 170,000 liters. It is the highest aquarium in the Baltic States and also considered as one of the top ten highest aquariums in the world. MEGA aquarium is one of the most spectacular sights in the country!


Olimme takaisin kaupungissa muistaakseni joskus kuuden paikkeilla, ja suuntasimme suoraan bussipysäkiltä Magnus-hotellin kattoterassille nauttimaan alkuillan lämmöstä kylmän juotavan merkeissä. Viihdyimme siellä jonkin aikaa, kunnes päätimme mennä omaan hotelliin tien toiselle puolelle hetkeksi ainakin lepäämään, ja jos jaksaisimme, voisimme palata vielä Magnusin terassille tai suunnata jonnekin muualle. Saatte kaksi arvausta, lähdettiinkö enää minnekään? :D ei vaan jaksettu. Pelattiin - ylläripylläri - logos quizia ja katseltiin mukamas vähän olympialaisiakin. Yksi pieni ja vähemmän mukava yllätys hotellille palatessamme oli muuten ilmastoinnin hajoaminen. Päivällä huoneesta lähtiessämme se kyllä toimi, mutta palatessa ei. Kävimme kysymässä siitä respassakin, mutta eipä siellä kukaan osannut asialle mitään tehdä. Tilanne oli sen takia hiukkasen ikävä, että ulkona oli lämmintä jotakuinkin 25 astetta, eli ikkunan aukipitäminen ei auttanut, ja toisekseen ikkunaa oli pakko pitää auki, että ilma vaihtuisi edes vähän. Ja koska ikkuna oli auki, kaikki pienet vähemmän kivat ötökät lenteli valoa kohti meidän huoneeseen. Vähän piti tukkia verhoja ikkunan eteen että saimme suurimman osan ötököistä pidettyä ulkona, mutta kyllähän niitä vähän pääsi sisällekin.

Ibisin katto ja bussiasema Magnusin kattoterassilta kuvattuna

Maisemaa Magnusin katolta kuvattuna.

Maisemaa Magnusin katolta kuvattuna.

Maisemaa Magnusin katolta kuvattuna.

Maisemaa Magnusin katolta kuvattuna. Bongaa kuvasta über-keltainen talo (ja se oli muuten KELTAINEN).

Vähän taas sitä bussiasemaa, tai osa sitä. Ja joku hallirakennus, ei mitään tietoa mikä se on.

Ensimmäinen valkoinen kirkko on St. Michael the Archangel Church ja taustalla korkeampi kirkko on Christ resurrection church.


Sunnuntaina heräsimme normaaliin tapaan yhdeksältä ja menimme aamaiselle. Koska huoneemme ilmastointi ei toiminut, me olisimme saaneet toisen huoneen viimeiseksi yöksi, mutta hotelli oli täyteen buukattu, ja se todellakin näkyi myös aamiaisella. Melkein kaikki pöydät (joita ei kyllä ihana kamalan montaa edes ole) oli varattu, ja noutopöytään oli koko ajan jonoa. Omat ruoat saatuamme yksi pöytä oli onneksi vapautunut, ja pääsimme siihen. Aamiaisen jälkeen menimme pakkaamaan loput tavarat ja ilmoittamaan lähdöstämme. Yöpymiset oli jo maksettu, joten asiamme oli aika nopeasti hoidettu, ja ehdottomat plussat voi antaa Ibisille siitä, että saimme jättää matkalaukkumme heidän luckage roomiin ilmaiseksi.

Suuntasimme viimeisen kerran Akropolisiin, jossa tapoimme aikaa muutamia tunteja ennen lentomme lähtöä illalla puoli kahdeksan aikaan. Ja täytyy sanoa, että oli muuten varmaan pisimmät tunnit ikinä, heh! Kaikki ei varmaan uskoisi että Minä sanon noin, ainakaan kun ottaa huomioon että saisin kiertää kymmenittäin vaate- ja kenkäkauppoja. Mutta koska pari päivää niitä oli jo kierrelty ja nähty samat kaupat, ei se enää innostanut ollenkaan. Kävimme vielä syömässä Akropolisissa ja lähdimme liikkumaan pikkuhiljaa hotellia kohti hakemaan tavaroita. Loput ostoksetkin oli tehty, sitten saimme vain jännittää kuinka lähelle painorajoja pääsimme kaikkien ostosten ja vaatteiden kanssa yhteensä.

Lentokentälle menevä bussi tuli jotakuinkin ajallaan, mutta jostain syystä minuun iski aivan kamala väsymys mitä lähemmäs kenttää pääsimme. Meinasin oikeasti nukahtaa istualleen, eikä sitä yleensä tapahdu jollen niin tarkoituksella halua. Kentällä ennen kuin jätimme matkalaukun hihnalle, piti tietenkin käydä katsomassa kaikkien laukkujen painot, ettei tule ikäviä yllätyksiä. Ja kuinkas ollakaan, olisin voinut ostaa Akropolisista vielä varmaan ainakin kolmet kengät, eikä siltikään olisi varmaan ollut hätää painorajojen kanssa. Mutta ihan hyvä ettei tarvinnut niistä stressata sen enempää.

Kentällä emme enää syöneet mitään, koska tiesimme että lentokaan ei kauaa kestäisi. Puolisen tuntia ennen koneen lähtimistä siirryimme mekin jonoon, mutta eipä siinä kauaa ehditty seisoa, kun ihmiset alkoivat valua takaisin istumapaikoille ja kioskeille. Lopulta selvisi meillekin, että meidän kone ei ollut ikinä päässyt edes lähtemään sieltä mistä sen piti Kaunasiin tulla, joten lento olisi lähemmäs kolme tuntia myöhässä. Syy siihen taas oli ilmeisesti huono sää; ainakin Kaunasissa tuli lentokentällä odotellessamme ihan kiitettävästi vettä ja ukkonen jyrisi. Ei siis muuta kuin itsekin tax freehen hakemaan vähän olutta ja kahvioon hakemaan jotain syömistä. Yritimme keksiä keinoja miten kuluttaa aikaa, ja täytyy sanoa että oli melkoinen yllätys, kun yhdestäkään myyntipaikasta koko kentällä ei saanut pelikortteja. Menihän se aika toki ilmankin, mutta olisi ollut kiva olla jotain tekemistä.

Kellon lähestyessä yhtätoista illalla kone vihdoin saapui Kaunasiin ja pääsimme n. tunnin lennon jälkeen takaisin Suomeen. Torkuin koko matkan, mutta siitä huolimatta olin tappoväsynyt kun lopulta pääsin kotiin ja nukkumaan kahden aikaan yöllä. Matkailu on parasta ikinä, mutta oma sänky on aina oma sänky.

maanantai 6. elokuuta 2012

Kaunas 2012, osa 2

Perjantaina kävimme samaan tapaan aamiaisella kuten torstainakin, jonka jälkeen laittauduimme valmiiksi ja lähdimme taas kaupunkia kohti. Päätimme, että voimme ihan hyvällä omallatunnolla mennä trolley bussilla, koska kävelyä päivälle riittäisi joka tapauksessa tarpeeksi. Niinpä liikuimme hotellilta pysäkille hurjat reilu kymmenen metriä ja hyppäsimme ensimmäiseen trolley bussiin joka paikalle tuli. Pakko tosin oli varmistaa kuskilta, että sillä keskustaan pääsi.

Jäimme pois vanhankaupungin ja kävelykadun välimaastossa, ja suuntasimme vanhaakaupunkia kohti. Päivä oli taas ihanan lämmin (joku sanoisi kuuma, mutta turha valittaa kun inha talvi on taas kohta täällä), ja aivan kuten muutama vuosi sitten Riiassakin, myös Kaunasissa näimme ainakin kolme häitään viettävää pariskuntaa. Yhden pariskunnan mies oli ilmeisesti kotoisin Skotlannista, sillä hänellä oli kiltti päällä, ja näimme pariskunnan vielä myöhemminkin kaupungilla valokuvaajansa kanssa ottamassa hääkuvia. Nähtyämme mielestämme tarpeeksi vanhaakaupunkia pysähdyimme vielä nauttimaan lasilliset viiniä yhdelle terasseista, ja olisihan siinä voinut pidempäänkin istuskella.

Old Town.


Old Town.


Old Town.


Old Town.


Town Hall


Siellä yksi pariskunta menee naimiaisiin.


Town Hall uudestaan.


Häälimusiineja, tuollaisia vaatimattomia.


Town Hallin vieressä oli joku kirkon näköinen, nimestä en mene takuuseen, mutta taisi olla joku St. Francis Xavierin kirkko, liittyi jotenkin myös jesuiittoihin.


Kaunas castle.


Kaunas St. George the Martyr Church / Kauno Šv. Jurgio Kankinio bažnyčia


Kaunas castle.


Kaunasin linnantornin rekvisiittaa.


Old Town.


Old Town.


Terassilta palasimme samoille paikoille missä olimme trolley bussista jääneet pois, ja kuljimme kävelykadun päästä päähän. Totuuden nimissä olin luullut että kävelykadulla olisi PALJON enemmän kauppoja, terasseja tai mitä vain, mutta suurimmaksi osaksi siinä tuntuikin olevan vain pankkeja ja hotelleja, ja sitten niitä kalliimpia putiikkeja, joihin ei tarvinnut edes vilkaista. Toki poikkeus vahvistaa säännön, oli siellä joitain edullisempiakin liikkeitä (yhdestä ostin hauskan hengarin (vai henkarin, miten toikin nyt muka kirjoitetaan) koruille), mutta kokonaisuudessaan kävelykatu oli hieman pettymys. Yhdestä konditoria-tyyppisestä liikkeestä ostimme pienet feta-pinaattipiirakat, koska emme olleet syöneet muuten koko päivänä mitään. Puolenvälin paikkeilla kävelykatua poikkesimme siltä parin korttelin verran pohjoiseen, sillä siellä oli paholaismuseo, jossa olimme päättäneet käydä jo ennen Kaunasiin saapumista.

Museossa -tai ainakaan itse saleissa - ei saanut ottaa kuvia, mutta räpsäsin parit muistot itselleni käytävältä


Näyttely oli ihan hauska, joskin tiloissa oli melkoisen lämmin emmekä jaksaneet keskittyä lukemaan kaikkia kertomuksia paholaisesta (vaikka harvemmin missään museossa jaksaakaan kaikkea lukea, mieluummin katselen vain). Veistokset oli nimenomaan hauskoja, mutta portaikoissa oli oikeasti hienoja maalauksiakin.

Paholaismuseosta palasimme kävelykadulle ja tallustimme sen loppuun St. Michael the Archangel Church -kirkon luokse. Sitä emme suuremmin jääneet katselemaan (en edes tiedä, olisiko sisään päässyt, ainakaan ilmaiseksi), vaan jatkoimme matkaa kohti Akropolisia. Tämä siitä syystä, että olimme päättäneet mennä sinne syömään sushia, molemmat elämämme ensimmäistä kertaa. Ostoskeskuksessa menimmekin suoraan kolmanteen kerrokseen Gan bei cityyn, eikä siellä tarvinnut kauaa miettiä mitä syömme, koska olimme senkin jo päättäneet edellisenä päivänä. Kyseessä siis molempien ensimmäinen sushi-ateria, enkä ainakaan valehtele jos sanon että itselleni jäi hieman erikoinen fiilis ruokailusta. Tai ainakaan en osannut päättää onko sushi hyvää vai ei, mutta aivan varmasti sitä pitää testata vielä joskus uudestaan. Ateriaksi valitsimme sellaisen, missä oli kuutta erilaista sushia, ja jaoimme sen puoliksi, jolloin hinnaksi jäi n. 10e.

St. Michael the Archangel Church


Elämäni ensimmäiset sushit.


Susheilun jälkeen palasimme taas melko väsyneinä hotellille, mutta ainakin oli ihan hyvin aikaa rauhoittua, ennen kuin pitäisi lähteä taas iltariennoille. Luin Kauansin oppaasta kommentteja erilaisista baareista, pubeista ja klubeista, valitsimme niistä neljä-viisi joihin voisimme mahdollisesti mennä, ja suihkussa käytyämme ja saatuamme naamavärkit jotakuinkin kuosiin, menimme hotellin ravintolaan juomaan yhdet.
Kaunasin oppaassa oli mainittu, että vastapäisen Magnus-hotellin katolla 9. kerroksessa on asiallinen baari, joten menimme sinne ensin. Ja vaikka illan myötä olikin jo pimeää, ei "maisemista" voinut valittaa, varsinkin kun ilma oli edelleen todella lämmin ja baari kaikin puolin asiallisen oloinen. Ainoa miinus siitä, että tilaamiemme mojitojen tekemisessä meni luvattoman kauan eikä niitä kyllä ihan kaikkien oppien mukaan tehty, sillä alkuun ne maistuivat vain kirkkaalle viinalle. Mutta ei se mitään, aikansa kun limeä sörkki pillillä, sai siitäkin jotain makua irti juomaan!

Pahapaha mojito, pahallapahalla salamalla kuvattuna.


Magnusista poistuttuamme kävi hyvä tuuri, nimittäin yksi viimeisistä trolley busseista tuli lähipysäkille vain muutama minuutti sen jälkeen, kun olimme jo kironneet että pitää kai kävellä keskustaan. Bussiin siis, ja jäimme suurinpiirtein puolessävälissä kävelykadun suuntaista katua pois, eteläisellä puolella. Sushien syömisestä oli kulunut jo aikaa joitain tunteja, joten pienen nälän takia jäimme italialaiseen ravintolaan syömään jotain, noh, pientä. Ihan pienet ne calzonet ei kyllä ollut, mutta ei haitannut, nimittäin jostain tuntemattomasta syystä maksoimme vain yhdestä. Kuitenkin kuitissa näkyi selvästi, että niitä oli kaksi valittu, mutta vain yhdestä veloitettiin. Jälkikäteen mietimme, johtuiko se ehkä siitä, että tilasimme ruoan puolenyön jälkeen, nimittäin maksoimme eräästä toisestakin asiasta periaatteessa vain yhden hinnan. Siitä kohta lisää.

Italialaisesta suuntasimme Irish Pub Fortasiin, jossa maltoimme juoda yhdet pina coladat. Paikka oli kyllä mukavan tunnelmallinen, mutta - johtuiko sitten sijainnista - siellä ei ollut ihan niin paljon ihmisiä mitä olisimme perjantai-iltaan kaivanneet, ja lisäksi porukka tuntui katsovan siellä lähinnä olympialaisia isolta screenilta. Niinpä palasimme takaisin kävelykadulle, ja koska siinä näytti ja kuulosti olevan hyvät pippalot yhdessä baarissa, jäimme siihen emmekä muissa oppaan suosittelemissa paikoissa sitten Fortasin lisäksi käyneetkään. Toisaalta emme toisessakaan paikassa kamalan kauan olleet, koska olimme Fortasista palatessa tarkistaneet tb:n aikatauluja, ja lähdimme ennen puolta kolmea takaisin hotellille. Mutta tulipa taas kerran huomattua, että ilta voi olla hauska vaikkei sitä jatkaisikaan pilkkuun asti :D

Irkkupubissa.




Mutta tässä tulee ehdotus ainakin Tampereen julkisen liikenteen suunnittelijoille, tai kuka ikinä niitä hintoja päättääkään: saimme tosiaan italialaisessa ravintolassa kaksi calzonea yhden hinnalla, ja kaksi yhden hinnalla -politiikkaa käytettiin myös tb:ssä kun palasimme yöllä hotellille. Kun normaalihinta matkasta on 2 litiä (n. 60 senttiä), maksoimme nyt siitä vain 1 liti/hlö. Ajatelkaa, Liettuassa (tai ainakin Kauansissa) matkahinta puolittuu, kun treella se ainakin tuplaantuu. Busseilla matkustaminen Kaunasissa siis todellakin oli edullista, eikä haitannut vaikka välimatkat olisi ollut lyhyitä, koska rahallisesti siinä ei paljon kärsinyt. Toisaalta, Liettuassa tuskin tiedetään bussikuskien yölisistä tai muista..

Rahaan liittyy toinenkin asia, joka ei sinänsä liity Kaunasiin tai välttämättä matkustamiseenkaan, mutta kirjoitan kuitenkin. Kaunasin ekassa postauksessa mainitsin, kuinka Ibis-hotelliin saapuessamme minulta kysyttiin, maksanko majoittumisesta heti vai vasta lähtiessä. Vastasin lähtiessä, jonka jälkeen minulta kysyttiin vielä maksanko kortilla, ja debit- vai credit-puolella. Debitillä halusin maksaa, jonka jälkeen minulle painotettiin pariinkiin kertaan, että mitään ei nyt vielä tililtä oteta, mutta he haluavat jonkinlaisen vakuuden siitä, että maksan sitten lähtiessä. Kyseinen summa oli tosiaan hieman enemmän mitä olimme ymmärtäneet, eli vähän vajaa 600 litiä (n. 200e). Tämä asia ei ollut ongelma, kunnes perjantaina päivällä yritin nostaa tililtäni rahaa 500 litiä, eli vähän reilu 150e. Ja sehän ei siis onnistunut, vaikka yritin Visa electronilla pariinkiin kertaan, muistaakseni vielä normi pankkikortillakin jostain muualta. Ihmettelimme tätä, koska saapuessamme meille nimenomaan sanottiin, ettei mitään vielä veloiteta. Tajusimme kuitenkin, että se 600 litin vakuusmaksu oli lähtenyt tililtäni katevarauksiin, jolloin en tietenkään voinut enää nostaa 500 litiä, koska siellä ei niin paljon enää ollut jäljellä. Päivällä tiesin että rahaa kuitenkin illalla tarvitaan, joten päätimme hoitaa hotellimaksut pois alta, jolloin 600 litin katevaraus lähtisi tililtäni, ja Kati maksaisi oman osuutensa minulle käteisenä.

Lisää kummallisuuksia tuli, kun hotellimaksut hoidettuamme kuitilla luki kuitenkin credit, ja kuitilla näkyvä kortin neljä viimeistä numeroa täsmäsivät luottokortin numeron, ei pankkikortin numeron kanssa. Tämä siitä huolimatta, että olin torstaina Ibisiin saapuessamme ilmoittanut maksavani pankilta, en luotolta. Ennen kuin lähdimme siis perjantai-illan viettoon, ihmettelimme kaikenlaisia maksusysteemejä, mitkä oli jotenkin mennyt meiltä muka ohi. Noh, ennen kuin italialaiseen menimme syömään, sain kuitenkin nostettua rahaa tililtäni sen verran mitä pitikin voida nostaa, koska hämärä varausmaksu/katevaraus sieltä oli kadonnut ja Kati oli onnistunut nettipankin kautta maksamaan oman osuutensa. Lisäksi seuraavana päivänä kun selvitin oman tilin tapahtumia, huomasin että hotellimaksu oli kuin olikin menossa pankkitililtä, ei luotolta, vaikka kuitissa niin lukikin. Tarinan opetus on, että varmistakaa kaikki rahaan liittyvät asiat hotellin tiskiltä niin moneen kertaan että oikeasti tajuatte ne, niin ei tarvitse arvuutella seuraavana päivänä kaupungilla, miksei tililtä voikaan nostaa rahaa, vaikka pitäisikin voida (koska hotellissa on ilmoitettu ettei sieltä tililtä mitään veloiteta).
Kyseisen käytäntö (takuumaksu) on varmasti ihan tavallista useimmissa hotelleissa ulkomailla, mutta omalla kohdalla sitä ei toistaiseksi ole vastaan tullut, lieneekö syynä sitten se, että olen tainnut aina ennen maksaa hotellin jo Suomessa tai heti hotellille saapuessa.

Noh, tuo rahahomma oli - krhm - hieman epäselvästi varmaan kerrottu, mutta samapa tuo. Muistanpa sen sitten itse ainakin kun tänne kirjoitin. Tämä postaus oli melkoisen pitkä sekä tekstin että monen kuvan osalta, mutta siitä taisinkin edellisessä varoittaa. Seuraavaan tekstiin yhdistän kaksi viimeistä päivää Kaunasissa ja viimeiseen teen tosiaan jonkin sortin yhteenvedon kaikesta.

EDIT: Prkl! Vaikea selostus hotellin maksamisesta sai uuden käänteen tänään, kun huomasin että kyllähän se summa oli sitten kuitenkin veloitettu luotolta eikä pankkitililtä, kuten keskiviikkona saapuessamme sovittiin. Ihan hiukkasen epäselvääää.. kyllähän kuitissa luki "credit" silloin perjantaina kun maksu hoidettiin, mutta silti tilin katevarauksissa näkyi myös samanlainen summa kun lauantaina tilin tarkistin. Mutta se oli sitten kai myöhemmin kadonnut sieltä. Argh. Tästä lähtien maksan aivan varmasti yöpymiset heti saapuessa, säästyypä näiltäkin sähellyksiltä.

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Kaunas 2012, osa 1

Matkalta on kotiuduttu ja nyt aion jopa kirjoittaa siitä! :D aloitetaanpa siis ensimmäisistä päivistä, ajatuksista ja fiiliksistä. Ja luonnollisesti kun matkablogi on kyseessä, voitte varautua jonkinmoiseen määrään kuvia (ja tekstiä!). Ajatuksena siis, että koska en osaa tiivistää asioita (enkä aina haluakaan), niin jaan Kaunasin vierailun pariin, kolmeen pätkään, ja lopuksi teen vielä jonkinlaisen tiivistelmän/koosteen koko matkasta. Tässä ensimmäinen, olkaa hyvä.

Lähdimme siis keskiviikkoiltana kotikaupungistamme Tampereelta Pirkkalan lentokentälle. Anoppi oli ystävällinen ja toimi kuskina. Menen yleensä kentälle aina sen parisen tuntia ennen lähtöä, ja kertaakaan ei kyllä ole ainakaan kiire tullut, päinvastoin. Nytkään ketään ei ollut edes tiskillä kun menimme paikalle joskus puoli kahdeksan aikaan, ja varmaan vasta puolisen tunnin kuluttua alkoi tapahtua. Mukana oli siis käsimatkatavarat ja yksi matkalaukku, jonne oli tarkoitus mahduttaa kaikki ostokset. Mitään ongelmia painorajojen kanssa ei ollut, ja päästyämme turvatarkastuksesta läpi painalsimme ensimmäisten joukossa yläkerran kahvioon (mä sain muuten toimia kuvaajana, Katin kameralla tosin, kun en jaksanut omaa järkkäriä ottaa mukaan koko matkalle. Pitäisi kai ostaa jo oma pienempikin kamera).

Kuvassa näkyy tärkeä osa matkaa: Logos quiz! Sitä tuli muuten pelattua.. suosittelen kaikille jotka ei ole vielä kokeillut, androidiin ainakin saa ilmaiseksi ;)


Lento lähti aika tarkalleen ajallaan, ja perillähän piti olla muistaakseni tasan puoli kahdeltatoista (aikaeroa Liettuaan ei ole). Noh, Ryanairille tyypilliseen tapaan lento kesti ainakin puoli tuntia ilmoitettua vähemmän, ja laskeuduimme Kaunasiin lennettyämme tasan 1h 5min. Valehtelisin jos väittäisin ettei alkanut naurattaa; Tampereelta Kaunasiin pääsee reippaasti nopeammin (ja hyvällä tuurilla halvemmallakin) kuin Tampereelta Helsinkiin junalla. Vertauksena Kati teki myös Tampere-Orimattila -välimatkan: edestakainen bussimatka maksaa n. 50e ja matka yhteen suuntaan kestää n. 2h, saattoi olla jopa enemmän. Eli todellakin täytyisi matkustaa vaikka vain Baltian maihin useammin viikonloppureissuille!

Matkalaukun saimme nopeasti ja lähdimme selvittämään mistä bussi lähtee keskustaan. Pysäkki löytyi lopulta (kentän ovista heti n. 100m. vasemmalle, jos joku tietoa joskus kaipaa), eikä bussiakaan onneksi tarvinnut odottaa puoli yhteen asti, kuten olimme pelänneet. Se aika oli siis merkitty nettisivuille. Puolisen tuntia odotettuamme nousimme bussiin (nro 29E) ja maksoimme matkasta tosiaan 2 litiä (1 liti = n. 0,30e), kun muut ottivat taksin ja maksoivat matkastaan vähintään 15e (se hinta taas oli ilmoitettu ihan virallisella kyltillä taksipysäkillä). Ei harmittanut yhtään että oli ottanut vähän selvää asioista ja hinnoista.

Bussimatka meni ihan hyvin siihen asti, kunnes tulimme keskustaan. Itselläni on onneksi melko hyvä näkömuisti, mutta eräs pariskunta jäi luultavasti väärällä pysäkillä pois, koska bussissa ei toiminut (tai ei ollut käytössä) stop-napit lainkaan. Mies katseli pitkän aikaa ulos ja nousi jo ylöskin, mutta kun bussi lopulta pysähtyi, olimme varmaan tulleet jo jonkin matkaa ohi heidän hotelliltaan, siltä se ainakin vaikutti. Siinähän sitten iski itsellekin pieni paniikki, koska pimeän takia ei voinut olla ihan varma, missä kohtaa menemme tai missä pitää edes jäädä pois. Onneksi Kati huomasi Magnus-hotellin ja sanoi siitä, ja koska meidän Ibis-hotelli oli Magnusia vastapäätä, tiesin että nyt pitää nousta ylös ja kiireellä. Ilmeisesti se oli merkki kuskille että pitää pysähtyä seuraavalla pysäkillä, joka olikin aivan Magnusin edessä. Niinpä kun pääsimme vähän ehkä sattumaltakin oikealla pysäkillä pois, meidän piti vain ylittää tie ja olimme Ibisin edessä.

Check-inissä ei ollut sinänsä mitään erikoista, mutta jäimme vähän ihmettelemään, miksi minun piti kertoa maksutapa ja naputella pankkikortin pin-koodi jo päätelaitteelle, vaikka sovimme että maksamme vasta lähtiessämme sunnuntaina. Kyseessä oli siis jonkinlainen takuu hotellille että varmasti maksamme, mutta summa oli vähän isompi mitä luulimme, n. 200e. Enkä kertoisi tuota, jollei asia olisi ollut hieman sekava myös lauantaina ja sunnuntaina, mutta palatkaamme siihen seuraavissa postauksissa.

Photos of Ibis Kaunas Centre, Kaunas
Kuva Tripadvisorista.

Kuva Ibis-hotellin omilta sivuilta

Hotellihuoneesta ei valitettavasti ole itse otettua kuvaa, mutta se vastasi aika tarkalleen netissä nähtyä. Hotelli on siis todella siisti ja viihtyisä, mikä ei ole kyllä ihme, sehän on valmistunut vasta tämän vuoden keväällä.


Yöunet oli varsin hyvät, vaikka tyynyjä olikin vain yksi aika littana molemmilla. Olisi kai siihenkin voinut varautua, kun joku siitä Tripadvisorissa valitti, mutta eipä ollut minulle niin iso asia, että olisin jaksanut mennä toista pyytämään. Missään vaiheessa matkaa siis, heh. Herätyksen olimme laittaneet yhdeksäksi, ja ehdimme aamiaiselle vielä varsin hyvin. Se oli aika perinteinen, joskin hieman kauhulla taas katsoin leipäkoria, siellä kun ei suomalaiseen tapaan sitä tummaa leipää ollut. Munakaskin oli niin löllyvää, ettei kyllä tehnyt mieli koskea siihen lainkaan. Toisaalta ei ollut varaa valittaa, aamiainen kuului nimittäin huoneen hintaan, eikä sitä kannattaisi pitää itsestäänselvyytenä.


Ensimmäisen päivän aamiainen. Olisi se pahempikin voinut olla. Ja silti tuli vedettyä ihan hyvä aamiaisöverit :D


Aamiaisen jälkeen laitoimme itsemme ihan rauhassa valmiiksi ja lähdimme tallustelemaan ulos. Olin jo hotellihuoneemme ikkunasta nähnyt puiston ja siellä olevan valkoisen kirkkomaisen rakennuksen, ja halusin käydä katsomassa sen ensin. Mitään sen isompaa suunnitelmaa meillä ei koko päivälle ollutkaan, vaikka shoppailuhan se mielessä oli.

Ulkona oli LÄMMIN, olin aivan innoissani. Vaikka taivaalla oli pilviharsoa, aurinko pääsi paistamaan sen läpi ja lämpöasteita oli jotain 25 ja 30 väliltä. Kiersimme hotellin ohi, joka oli aivan bussiaseman vieressä, vaikka olin luullut että asema jää jonnekin hotellin taakse, ja tulimme valkoisen rakennuksen luokse.



Myöhemmin selvisi että se oli ortodoksinen The Holy Resurrection Church. Kaunis rakennus, joka oli jopa yllättävän hyvässä kunnossa. Lähdimme samalla kiertämään puistoa, joka oli aika luonnollisessa tilassa, Suomessa tuskin näkisi tuollaisia puistoja niinkin isossa kaupungissa. Mutta kaunis se oli joka tapauksessa. Oli siellä jotain kulttuurijuttujakin, patsaita ja sellaista, mutta onneksi olimme Katin kanssa samoilla linjoilla, ja meille riitti että näimme ne ohimennen.



Puistoa kierreltyämme päätimme lähteä suuntaamaan Akropolisiin, jonka piti olla vain muutaman sadan metrin päässä hotelliltamme. Kuinkas ollakaan, kun tulimme puiston laidalle, olimme kadulla josta näimme aivan suoraan Akropolisiin. Se oli vahinko, positiivinen sellainen. Ostoksia kohti siis!



Akropolis on iso. Eipä sitä muuten tarvitse kuvailla. Kahdessa kerroksessa on vaate-, kenkä- ja ties mitä kauppoja, ja kolmannesta kerroksesta löytyy monenlaista ruokapaikkaa. Tutkimme hetken kartaa ja lähdimme kiertämään ostoskeskusta, jossa menikin valehtelematta koko päivä, n. 8,5h. Mukaan tarttui kaikkea pientä, kuten kynsilakkoja ja -koristeita, vähän meikkejä, perustoppeja, -paitoja ja -housuja, ja oman päiväni kruunasi kahdet kengät. Jollen ihan väärässä ole, niin kaiken minkä ostin, ostin alennuksesta. Normaalihintaisena ainakaan vaatteet ei mielestäni ole mitenkään erityisen halpoja, toki joitain euroja voi Liettuassa shoppaillessa säästää. Ja vaikkei ostamani kengät olisikaan maailman ergonomisimmat (kamala sana, kai se noin kirjoitetaan :D ), sain toiset kuitenkin hintaan 26e ja toiset 20e. Ei lainkaan paha, jos niitä yhtään tulee käytettyä. Converse-tyylisiä tennareita lähdin nimenomaan etsimään, mutta koska kesäkautta vielä Liettuassakin mennään, ei sellaisten löytämisestä ollut toivoakaan. Ja siinähän on ihan tarpeeksi syytä poiketa siellä uudestaan syksyllä :P kaupoista olin odottanut New Yorkeria eniten, mutta koska sielläkin oli 95-prosenttisesti kamalan värisiä ja -kuosisia kesävaatteita, ei sieltä tarttunut mukaan oikein mitään. Odotan kovasti että se tulee Suomeen, saas nähdä onko hinnat yhtä edullisia mitä hintalaput tuotteissa antoi ymmärtää. Elektroniikkaliikkeestä piti käydä myös ostamassa kännykkään laturi, koska olin tietenkin unohtanut ottaa sen mukaan.

Karkkikauppa! Viimeisenä päivänä sieltä piti käydä hakemassa pienet metallirasiat joissa oli peppermint-karkkeja.


Se on kakku.


Kolmannen kerroksen ravintolamaailman keskustana oleva jääkenttä.


Ai miten niin olen perso suklaalle sen kaikissa muodoissa? Tämä tosin oli virhe; vaikkei mikään äklömakea ollutkaan, niin muutama haarukallinen olisi riittänyt, loppuvaiheessa ällötti jo melkoisen paljon. Mutta pakkohan se oli loppuun syödä kun siitä maksettiinkin! :D


Melkein kuin Stockan hullujen päivien keltaiset tyypit!


Kun sitten lopulta pääsimme yhdeksän aikaan hotellille, olimme lievästi sanottuna väsyneitä. Yhdeksän tuntia liikkeellä ja siitä se 8,5h shoppailua väsyttää, kokeilkaa vaikka itse. Toki ruokailuun meni about tunnin verran, mutta silti. Toiselle päivälle teimme vähän suunnitelmaa, ja ajatuksena oli joko kävellä tai mennä trolley bussilla keskustaan tai vanhaan kaupunkiin, riippuen siitä minne ja miten ne kulkevat. Ja vaikka olimme kuinka väsyneitä, logos quiz ja muutamat pullot siideriä ja olutta pitivät meitä hereillä reippaasti yli puolenyön, kunnes väsymys lopulta vei voiton.

tiistai 24. heinäkuuta 2012

TJ1

Ohops, no nyt kävi erikoisesti. Yleensä olen nimenomaan ENNEN matkaa päivitellyt ja kirjoitellut kaikenlaista tänne, mutta nyt olen kirjoittanut viimeksi yli kuukausi sitten.
Luulen vähän, että syy on melko selvä: Kaunas on niin lähellä, olemme siellä vain muutaman päivän eikä siellä oikeasti taida olla mitään järisyttävää tekemistä. Ei siis ole oikein innostanut kirjoittaa mitään syväluotaavia ajatuksia kohteesta tai koko matkasta etukäteen. Eipä sillä, ei ole kyllä ollut juuri aikaakaan.

Tärkeimmät on kuitenkin suurinpiirtein tiedossa. Hotellin nimi, bussi jolla pääsemme sinne hotellille ja.. noh, siinäpä se. Yleensä olen pakkaamisissakin periaatteessa hyvissä ajoin ollut liikenteessä, ainakin ajatustasolla miettinyt mitä otan mukaan, mutta tälle reissulle aloin valmistautua vasta tänään. Mutta ehtiihän sitä vielä, huomennakin on täysi työpäivä, sitten pariksi tunniksi kotiin ja sitten hakemaan matkaseuralaista Hervannasta.

Kengät ja käsilaukku tuottavat vielä tälläkin hetkellä hieman päänvaivaa, mutta onneksi vaihtoehtoja ei juurikaan ole, niin ei voi liikaakaan niistä stressata. Sitä paitsi, mehän ollaan menossa nimenomaan shoppailureissulle, joten nyt jos koskaan (Kirsti) aion ostaa vasta kohteesta tarvittavat - ja tarpeettomat - asiat.

Sen verran matka on toki ollut jo aikaisemminkin mielessä, että viime viikolla aloimme seurailla Kaunasin sääennusteita. Noh, viime viikolla en niihin vielä uskaltanut luottaa, mutta kun tänään katsoin useammaltakin sivustolta ennusteita, olin jo melkoisen iloinen: ainakin to, pe ja la pitäisi olla 26-29 astetta lämmintä ja aurinkoista (mahdollisesti vähän pilviä), ja sunnuntaina saattaa sitten ukostaakin. Viime viikolla puhuimme, että jos sää on paskaa emmekä saa aikaa kulumaan Kaunasissa shoppaillen, niin voimme ihan hyvin tehdä pienen päiväpyrähdyksen Vilnaankin. Mutta sitä tuskin tarvitsee enää ajatella, luulen nimittäin että aurinkoiset päivät kuluu varsin hyvin terasseilla kylmiä juomia siemaillen, jollei kaupoissa jaksa koko aikaa pyöriä.

Tavarat on siis suurinpiirtein pakattu, vielä kun huomisen työpäivän jaksaa niin voin sanoa minilomani ansainneeni!

perjantai 15. kesäkuuta 2012

Kaunas vs. Edinburgh

Rehellisyyden nimissä olisin totta kai lähtenyt paljon mieluummin Edinburghiin, niin upealta se kaupunki näyttää pelkästään kuvien perusteella, kun Kaunasissa taas ei kuvien perusteella ole varmaan mitään varsinaista nähtävää (kirkkoja kyllä kuulemma riittää!). Raha oli kuitenkin melko pitkälti se, mikä seuraavan matkan kohteen ratkaisi. Vaikka tällä hetkellä töitä onkin, en ole varma jatkuvatko ne kesä-heinäkuun jälkeen ainakaan samassa paikassa, ja voihan olla että sen jälkeen jumitan taas työttömänä hetken (toivottavasti en!). Jotkut ihmiset ovat aivan varmasti sitä mieltä, että teen joskus (rahallisesti) tyhmiä ratkaisuja elämässäni, mutta tässä asiassa järki oli kuitenkin jonkin verran päässä; kun ei ole varmuutta omasta rahatilanteesta loppukesästä, niin mieluummin otan matkan Kaunasiin ja shoppailen siellä edullisesti, kuin että lähtisin Edinburghiin, jossa hintataso on kuitenkin varmasti erilainen mitä Liettuassa. Todellakin, joskus osaan itsekin ajatella asioita vähän pidemmälle järjen kanssa, enkä vain sitä mitä enemmän tahtoisin. Ja kuitenkin, mielestäni pääasia on se, että voin pitää kiinni periaatteestani, jonka tein vuonna 2008 kun kävin Thaimaassa ensimmäisen kerran: vähintään kerran vuodessa on päästävä käymään Suomen rajojen ulkopuolella, oli kyseessä sitten kaukomatka Aasiaan (tai joskus toivon mukaan myös esim. Etelä-Amerikkaan) tai pikavisiitti Tallinnaan tai Ruotsiin, tai tässä tapauksessa Kaunasiin. Ja loppujen lopuksi nyt ei edes harmita etten pääse kauemmas, koska viime vuonna olin Thaimaassa ja ensi vuonna pääsen toivon mukaan veronpalautuksilla taas jonnekin pidemmälle. Interrail houkuttaisi kovasti :P

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Something to wait for

Kirjoiteltuani mahdollisesta visiitistä Edinburghiin otin yhteyttä ystävääni, josko häntä kiinnostaisi lähteä vielä kerran visiitille Skotlantiin. Hieman epäilytti vastaus, koska siitä ei ole kuin parisen vuotta kun hän siellä kävi, mutta silloin oli myöhäinen syksy, joten Kati oli varsin innoissaan ajatuksesta. Se ajatus ei kuitenkaan edennyt kovin pitkälle tultuani siihen tulokseen, että vaikka lennot saisikin edullisesti Edinburghiin ja takaisin Ryanairilta, hintataso paikanpäällä saattaisi olla kuitenkin korkeampi kuin esim. Baltian maissa.

Niinpä kuultuani työporukan matkasta Liettuan Kaunasiin pari viikkoa takaperin olin melkoisen innoissani; lennot saisi halvalla ja hintataso olisi edullinen, ja mikä parasta, Kaunas on kuulemma melkoinen shoppailijan paratiisi. Otin Katiin uudestaan yhteyttä n. viikko sitten, ja kerroin oman elämäni realiteeteista mitä rahaan tulee, ja ehdotin Edinnburghin sijaan shoppailureissua Kaunasiin. Kati oli onneksi heti mukana, ja varmisteltuani hieman työpaikalta että voisin heinäkuun loppuun ottaa parin päivän vapaan, varasin lennot Kaunasiin keskiviikkona. Matka-aika on to-su 25.-29.7., joten sää on todennäköisesti varsin mukava ja hyvällä tuurilla Kaunasissa on vielä jonkin sortin kesä-aletkin kaupoissa. Jei.


Oli muuten melkoisen hanurista huomata lentoja varatessa, että Ryanair oli taas vaihteeksi nostanut vähän kaikkia hintojaan: viimeksi kun itse ko. lentoyhtiöllä lensin, oli check-in muistaakseni 5e/hlö, mutta nyt se oli jo 12e/hlö. Lisäksi halusimme ottaa yhden matkalaukun mukaan käsimatkatavaroiden lisäksi (täytyyhän ne ostokset jossain voida roudata Suomeenkin!), ja Kati sanoi ettei sen hinta olisi mahdoton, hänen Edinburghin reissulla hinta oli ollut 30e, eli 15e/hlö meille kahdelle. Nooooh, veti vähän sanattomaksi kun matkalaukun valitessani hinta olikin 50e/laukku (15kg). Ja jos olisin halunnut 20kg:n laukun, hinta olisi ollut 70e. Että se siitä superhalvasta lennosta sitten. Hetken asiaa pohdittuamme päätimme kuitenkin ottaa matkalaukun mukaan, koska vähemmällä stressillä pääsee ostoksienkin kanssa Kaunasissa kun ei tarvitse miettiä kuinka monet kengät voi ostaa ennen kuin käsimatkatavaroiden painoraja paukkuu. Lähtökohta oli siis, että saimme edestakaiset lennot veroineen n. 44e/hlö, mutta kaikki lisäjutut, siis se matkalaukku, online check-in ja jotain muutakin, toi lisähintaa n. 40/hlö. Eipä sillä, ei Suomessa n. 81 eurolla paljon matkustella, jollei ole esim. opiskelija-alennuksia, nyt pääsee sentään Suomen rajojen ulkopuolelle ja takaisin. 

Keskiviikkona illalla olin jo niin väsynyt, etten jaksanut juuri enää katsella Kaunasin majoitusmahdollisuuksia, mutta joka tapauksessa halusin kysyä kommenttia ensin työkaverilta, joka on käynyt kaupungissa jo muutaman kerran. Sainkin pari hyvää ja edullista vaihtoehtoa, mutta kun vielä työpäivänä vilkaisin pikaisesti varausmahdollisuuksia ko. hotelleihin, olin pudota tuolilta. Ne ja suurin osa kaikista muistakin kohtuuhintaisista hotelleista näytti olevan täyteen buukattuja, ja esim. booking.com ehdotti halutulle ajankohdalle jotain reippaasti yli 300e/yö -vaihtoehtoja. Se olikin sitten vähemmän jei. Selvittelin majoitusasiaa päivällä vielä melkoisessa paniikissa, ja löysin yhden vaihtoehdon, jossa neljälle yölle tuli hintaa n. 254e/2hlöä, eli n. 127e/hlö. Eipä tuo nyt paha ole jos Suomen hintatasoon vertaa, mutta oli se kuitenkin selvästi enemmän mitä olin ajatellut. Koska siinä Magnus-hotellissa ei kuitekaan ollut kuin kaksi sopivaa huonetta, varasin toisen siltä varalta, että jollei mitään muuta oikeasti löydy, niin on edes joku järkevä yöpymispaikka (hostellit ei oikein napannut kumpaakaan ajatuksena). Koska varaus oli tehty booking.comin kautta, varauksen sai peruuttaa ilman erillisiä maksuja, kunhan sen tekee tarpeeksi ajoissa. Kotona selvitin vielä yhtä hotellivaihtoehtoa, ja juteltuani Katin kanssa asiasta peruutin ensimmäisen Magnus-hotellin varauksen, ja vaihdoin sen tien toisella puolella olevaan Ibis-hotelliin. Luultavasti ihan järkevä veto, koska nyt neljälle yölle tulee hintaa muistaakseni 177e/2hlöä, eli säästämme kuitenkin muutaman kympin majoituksessa. Ja mikä parasta, Ibis on tosiaan aivan Magnusia vastapäätä, eli molemmat ovat aivan yhtä lähellä kuulemma hyvää ostoskeskusta. 



Seuraavaksi pitäisikin sitten vähän selvitellä mitä Kaunasissa voi tehdä. Työkaverin mukaan se on nimenomaan hyvä biletys- ja shoppailupaikka, mutta mitään järisyttävää nähtävää kaupungissa ei juuri ole. Vanha kaupunki täytyy käydä katsastamassa totta kai, mutta on Kaunasissa kuulemma myös (maailman ainoa?) paholaismuseo, jossa täytyy myös ehdottomasti käydä. Tänään ajattelin selvitellä myös sitä, millä lentokentältä kannattaa liikkua kaupunkiin. Työkaverin mukaan taksi on hyvä vaihtoehto, ja sen hinta on yleensä aina n. 60 litiä, eli vajaa 20e. Silti, lentokenttäbussiin saattaisimme vielä yöllä ehtiä, ja jos siinäkin säästää useamman euron, niin bussi on minun vaihtoehtoni.

torstai 19. huhtikuuta 2012

2012

Ja kuinkahan yllättävää ihan aikuisten oikeasti mukamas oli, etten ikinä päivitellyt tänne mitään koko viimeisimmästä matkasta? Hah. Noh, ehkäpä vielä kirjoittelen Phuketin reissusta joku päivä, jutut kun on edelleen paperivihossa tarinoituna, pitäisi vaan saada ne tänne internetin ihmeelliseen maailmaan.

Syy, miksi palailin tämän blogin pariin nyt on se, että edellisestä reissusta on tosiaan melkein vuosi enkä ole tässä välillä päässyt minnekään. Nyt kuitenkin matkajalkaa vipattaa siihen malliin, että jotain pitäisi päästä suunnittelemaan. Tällä kertaa tiedostan jo tässä vaiheessa että rahaa kaukomatkaan ei tule olemaan varmaan ennen kuin saan vakityön jostain tai sitten joskus vuonna 2013 kun olen saanut viime vuoden veronpalautukset. Opiskelijana siis edelleen olen vielä toukokuun loppuun asti, ja rahatilanne on sen mukainen.

Tämän kaiken huomioon ottaen päässä onkin pyörinyt jokin pieni Euroopan sisällä tapahtuva kaupunkireissu, ja kaupungeista ensimmäisenä lähinnä Barcelona, jossa avopuolison veli vaimoineen juuri kävi vähän aikaa sitten. Se on kuitenkin käsittääkseni kaupunkina melkein yhtä kallis kuin mitä Suomen hintataso on, joten reissu sinne jäänee hamaan tulevaisuuteen.

Barcelona, kuva täältä



Edinburgh on toinen kaupunki josta olen kuullut vain ja ainoastaan hyvää, ja koska sinne pääsee Tampereeltakin Ryanairilla, voisi se olla hyvä kohde. Riikaan suuntaisin varmaan jollen olisi siellä jo käynyt, ja jonnekin uuteen paikkaan pitää päästä. Kaikki tämä on kuitenkin vasta ajatusasteella, ajattelin kysäistä serkkuani joka on myös hyvä ystäväni mukaan matkaan. Tässä vaiheessa tieto pidennetystä viikonlopustakin jossain Suomen rajojen ulkopuolella houkuttaa enemmän kuin paljon.

Edinburgh, kuva löytyi täältä. Tuon kuvan löytäessäni päätin että tuonne todellakin menen joku päivä.