torstai 8. elokuuta 2013

Barcelona 2013: Day 4, sunnuntai

Sunnuntaina oli myös hyvin sunnuntaimainen herätys, eikä pidetty varsinaisesti kiirettä pukeutumisen tai muunkaan kanssa. Lopulta suuntasimme kuitenkin Barcelona Aquariumiin, koska J ei ollut ennen käynyt akvaarioissa ja halusi nähdä mistä oikein on kyse. Liput maksavat aikuisilta 20e, ja ainakin henk. koht. olen sitä mieltä, että jos on joskus käynyt yhtään isommassa akvaariossa (omalla kohdalla Bangkok ja Lontoo), ei Barcelonalla ole kyllä oikeastaan mitään uutta annettavaa. Siihen nähden 20 euroa oli aika paljon. Toisaalta samaa mieltä oli myös J, joka oli aika pettynyt koko paikkaan, ainoastaan yläkerrassa olleet muutamat liskot ja pingviinit kuulemma hieman pelastivat tilannetta, heh. Uskon kuitenkin, että lapsiperheille akvaario on hyvä kohde, ja kai siitä kertoo jo sekin, että paikassa käy ties kuinka monta (miljoonaa??) vierailijaa vuodessa.







Akvaariosta päätimme suunnata taas kerran vanhaan kaupunkiin ja Bar del Pla:han, joka oli edellisenä iltana ollut täysi. Täydeltä paikka näytti nytkin, mutta pääsimme silti heti istumaan ja nauttimaan ruoasta. Otimme yhteisen salaatin joka oli todella herkullista, ja molemmat omat tapakset. Jälleen kerran (pahoittelut jos tästä tulee jo liikaa toistoa jonkun mielestä) Mondon opas oli oikeassa paikan suhteen, eikä ainakaan itselläni ollut mitään valitettavaa.

Lounaan jälkeen kävelimme katuja pitkin kohti Parc de la Ciutadellaa. Toki matkan varrella piti myös pysähtyä pikkuruiseen kauppaan ostamaan mm. cavaa. Jostain syystä Ciutadellaan ei löytänytkään olevinaan niin helposti kuin sen ajattelin olevan, mutta lopulta päädyimme riemukaaren puoleiselle reunalle, ja lähdimme siitä kävelemään puistoa pitkin etsien sopivaa hengailupaikkaa. Ciutadella on paljon pienempi mitä luulin, mutta varsin mukava puisto, ja siellä monet paikallisetkin viettävät aikaansa juuri sunnuntaisin. En tiedä mikä the Juttu puistossa oleva mammuttipatsas oikein on, mutta sellainen siellä kuitenkin on, ja kaikki halusivat kuvata itsensä sen vieressä. Mammutti jääköön minulle ainakin toistaiseksi mysteeriksi.. Olimme kävelleet aika pian puiston laidalta toiselle ja löysimme lopulta mukavan paikan istahtaakin ja korkata pullon kuohuvaa. Myös M ja A saapuivat lopulta paikalle ja puistossa se aika menikin hämärän koittoon asti.












M ja A olivat voineet hieman huonosti edellisillan rannalla istumisen ja pienimuotoisen juopottelun takia, joten he lähtivät suuntaaman omalle hostellilleen nukkumaan, kun me taas halusimme mennä vain vaihtamaan vaatteet ja lähteä tutustumaan hieman paikalliseen baarimeininkiin. Kun vaatteet oli saatu vaihdettua, halusimme syödä vähän jotain hotellilla ennen baariin lähtemistä, ja kas kummaa, taas muistin miksen halua syödä varsinkaan sellaisten ketjuhotellien ruokia. Kyllähän se syömäkelpoista oli eikä tullut huono olo tai muuta, mutta ei siitä kyllä saanut tasan mitään irtikään.

Ruoan jälkeen pyysimme hotellin respaa tilaamaan meille taksin, mutta kun sitä ei vielä parinkymmenen minuutin jälkeenkään kuulunut, nappasimme taksin lennosta ja ilmoitimme minne haluamme. Huijauksia ei onneksi tullut, ja taksimatka Poblenousta keskustaan (Passeig d'Isabel II:n ja Av Margues de l'Argenteran väliin) oli muistaakseni aika edullinen, hintaa en valitettavasti väkisinkään muista. Baarithan oli tietenkin katsottu Mondon oppaasta, ja ensin suuntasimme Hookiin, jossa olimme olleetkin jo torstai-iltana M:n ja A:n kanssa. Siellä emme kamalan kauaa viipyneet ja palasimme vain vähän matkaa tulosuuntaan rokkibaariin nimeltä Bollocks. Löysin itse asiassa aika hyvin kuvaavan arvostelun paikasta, lainaan sen tähän suoraan (täältä):

"The place is simply (excuse my French) badass bar. It feels dirty inside, in a good way .The walls are covered with pictures of rock stars and metal gods, surrounded by graffiti everywhere. You can get your simple Estrella bottle of beer, or a drink with a gimmicky name. They also have some kickass t-shirts with skulls, fire, and other macho symbolism, which is my favorite form of souvenir from a trip.

Despite being in Barcelona for less than a week, my friend and I found ourselves here on two nights. If you're not in the mood for a crazy club night, this is surely a great way to spend a night at a dive and having a some beers."


HUOM! Kaikki seuraavat neljä kuvaa lainattu täältä! 





HUOM! Kaikki ylläolevaa neljä kuvaa lainattu täältä! 


Kuvaus on enemmänkin kuin osuva Bollocksista, ja me molemmat tykästyimme paikkaan. Väsymys vaan meinasi olla sitä luokkaa, että ihan kaikkea ei illasta ja yöstä saanut irti. Siltikin, väsymyksestä huolimatta, lähdimme jälleen kerran kävelemään Barcelonetaa ja rantaa kohti. Fiksu ajatus oli siis kävellä vähän matkaa rantaa pitkin Poblenouhun päin ja ottaa taksi heti kun siltä alkaa tuntua, mutta kas kummaa, yhtäkkiä huomasimme kävelleemme perille asti. Ei liene yllätys, että kun baari meni kiinni kolmelta (aikaisempaa valomerkkiä ei muuten tunnettu ainakaan tuossa baarissa, eli valot räsähti päälle tasan kolmelta, ja silloin kaikkien piti liueta ulos melkoisen nopeasti) ja kävelimme vielä n. tunnin matkan hotellille, niin kellokin oli taas vaihteeksi aika paljon ennen kuin pääsimme nukkumaan. Mutta hei, siitähän oli tullut jo vähän niinkuin tapa, ja lomallahan sitä oltiin!





tiistai 6. elokuuta 2013

Barcelona 2013: Day 3, lauantai

Lauantaille(kaan) ei ollut muuten mitään kovin kummempaa suunnitelmaa, mutta itse halusin lähteä käymään vielä Barcelonan katedraalissa sisälläkin (pari päivää sitten olimme siis nähneet rakennuksen ulkoapäin), ja mahdollisesti myös Santa Maria del Mar -kirkossa. Päivä oli kuitenkin ensimmäinen oikeasti lämmin ja helteinen lomamme aikana, joten J halusi mennä rannalle chillailemaan, kirkot eivät olisi kai juuri vähempää voineet kiinnostaa :D niinpä teimme kompromissin ja minä tosiaan päädyin lähtemään yksin metrolla kirkojen ja keskustan suuntaan kun J taas jäi hotellille ja suuntasi omaa tahtiaan rannalle.

Barcelonan katedraaliin sisäänpääsymaksu oli 6e, mutta olihan se toisaalta sen arvoinenkin. Sisällä tuli räpsittyä ensin muutamakin kuva, jonka jälkeen menin vielä hissijonoon päästäkseni katedraalin katolle katselemaan kaupunkia vähän korkeammalta. Kun katedraali oli suurinpiirtein nähty, poukkoilin vielä viereisillä kaduilla sen verran, että eksyin katedraalin sisäpihallekin. Sinne olisi päässyt sisältä katedraalista käsin, mutta itse en sitä älynnyt, joten oli ihan hyvä että myös sisäänpääsylippu oli edelleen tallesssa, muuten olisi upea sisäpiha ankkoineen jäänyt näkemättä.
















Barcelonan katedraalilta suuntasin Bornin puolelle ja matkalla kurkkasin pariin vaatekauppaankin. M oli kertonut, että hänen mielestään Santa Maria del Mar -kirkko oli ollut sisältä jopa kauniimpi kuin katedraali. Kahden kirkon välinen matka ei ollut pitkä, mutta olin saanut sen verran kulutettua kuitenkin aikaa jo katedraalissa, että kun toiselle kirkolle päästyäni huomasin että sinnekin olisi maksanut jotain sisään (en muista paljon, eikä se välttämättä hinnasta oikeasti olisi ollut edes kiinni), päätinkin kääntyä takaisin metroasemalle ja suunnata Poblenouhun ja rannalle J: kanssa.

Santa Maria del Mar

Rannalla riitti, ylläripylläri, populaa melkoisen paljon. Kaksi ensimmäistä kokonaista matkapäiväämme olivat olleet aika vilpoisia, kun Suomessa taas oli paahtava helle. Matkamme aikana taisi muuten olla jopa niin, että hetken aikaa Suomen Lappi oli koko Euroopan lämpimin paikka! Joka tapauksessa hengailimme hetken yhdessä J:n kanssa vielä rannalla, jonka jälkeen palailimme hotellimme suuntaan Rambla del Poblenouta pitkin. Pysähdyimmekin kadun varrelle syömään melkoisen myöhäistä lounasta. Ruoka oli hinta-laatu -suhteeltaan varsin ok, harmi etten muista paikan nimeä.




Hotellille lopulta päästyämme vaihdoimme vaatteet ja ajatuksena oli mennä käymään Barcelonetassa sijaitsevassa akvaariossa, mutta eihän me sinne enää ehditty. Hetki piti miettiä, mitä tekisimme seuraavaksi, ja vaikka itselläni ei todellakaan ollut nälkä, lähdimme suuntaamaan vanhan kaupungin puolelle Mondon suosittelemaan paikkaan nimeltä Bar del Pla. Yllätys ei oikeasti ollut kovin iso, kun huomasimme paikan olevan täysi, joten lähdimme tallustelemaan pitkin läheistä katua, ja painalsimme ensimmäiseen järkevältä vaikuttavaan paikkaan. Pla de la Garsa oli sisältä aivan ihastuttava ja käyntikortissakin näkyvät pienet kierreportaat veivät meidät yläkertaan illallistamaan. Me emme silti selvästikään ole liian hienojen paikkojen ystäviä, koska vaikka näin jälkikäteenkin katsottuna ravintola on saanut monessa paikassa todella hyviä arvosteluja (4/5), se tuntui yksinkertaisesti liian hienolta meille. Ehkä osasyy siihen oli sekin, ettemme oikein osanneet tulkita menua: J tilasi jonkinlaisen lihan, ja hän todellakin sai vain lihan, ei minkäänlaisia lisukkeita mukana. Se ruoka, mitä tilasimme ja saimme, oli kuitenkin hyvää, eli paikassa ei todellakaan sen puoleen ollut valittamista, me emme vain jotenkin sopineet sinne, eikä oikein tiedetty, miten päin olla.



Vatsat oli kuitenkin saatu taas vaihteeksi täyteen, ja pienten puheluiden jälkeen M:n kanssa otimme suunnaksi jälleen Barcelonetan. Siellä kävelimme rannalle asti, jossa M ja A olivat jo chillailemassa. Koko loppuilta ja -yö meni rannalla istuessa, ainoa harmillisempi puoli oli jälleen kerran ilman lämpötila. Vaikka päivä oli ollut lämmin, ei illalla ja yöllä olisi mitenkään tarennut, jollei olisi ollut huppari ja ohut takki päällä. Lauantaisin metro kulkee onneksi läpi yön, eli ei tarvinnut miettiä millä menisimme hotellille ja nukkumaan.

















maanantai 5. elokuuta 2013

Barcelona 2013: Day 2, perjantai

Perjantaina nukuimme - sattuneesta syystä - aika pitkään, ja haettuani taas vähän aamiaista ja sitä syötyämme pääsimme lähtemään keskustan suuntaan vasta puoli kahden jälkeen päivällä. Eipä meillä ollut mikään kiire minnekään koko matkalla, joten pitkään nukkuminenkaan ei varsinaisesti haitannut, ja parempi se oli virkeänä liikkua vaikka vain kolme tuntia kuin väsyneenä ja siitä ärtyneenä vaikka viisi tuntia. Joka tapauksessa tarkoituksena oli mennä ensin edellisenä päivänä suljettuna olleeseen buutsikauppaan, josta J saisi ostaa itselleen uuden ajokengät. Onneksi tarkistin kaupan aukioloaikoja oppaasta, koska kuten monet muutkin kaupat Barcelonassa (ja todennäköisesti myös muualla Espanjassa), myös Corbeto's boots oli siihen aikaan kiinni, ja avaisi ovet taas puoli viideltä. Niinpä se päivän ainoa suunnitelma meni siinä mielessä uusiksi, että päätimmekin mennä katsomaan ensin Sagrada Familiaa ja palata sieltä Passeig de Gracian kautta Ramblalle ja buutsikauppaan.

Päivä oli todella aurinkoinen, mutta kuten myös edellisenä päivänä, hieman viileähkö. Se ei haitannut yhtään tultuamme Sagrada Familian luo, sen verran lumoava kyseinen rakennus on. Muutama fakta on pakko kopioida tähän Wikipediasta kirkkoon liittyen (tiedot ovat käsittääkseni jopa suurin piirtein luotettavia):

"Sagrada Família (esp. Basílica y Templo Expiatorio de la Sagrada Familia, katal. Basílica i Temple Expiatori de la Sagrada Família) on Antoni Gaudín suunnittelema roomalais-katolinen kirkko Barcelonan keskustassa Eixamplen kaupunginosassa. Kirkon nimi merkitsee "pyhää perhettä". Pyhäkön rakennustyöt aloitettiin vuonna 1882 arkkitehti Francesc P. Villarin johdolla, mutta vuotta myöhemmin Antoni Gaudí sai vastuun suunnittelusta ja uudisti täysin rakennuksen alkuperäiset piirustukset. Kirkon rakentaminen on yhä kesken, vaikka rakennustöitä on tehty jo pitkälti toista sataa vuotta. Keskeneräisessä kirkossa järjestetään kuitenkin päivittäin messuja, yleensä kirkon kryptassa. Arkkitehti suunnitteli kirkkoa 40 vuotta, jona aikana kirkko muuttui työprosessina yhä suuremmaksi ja monimutkaisemmaksi. Gaudi muutti lopulta kirkkoon asumaan ja eli siellä erakkona 16 viimeistä elinvuottaan.

Gaudí haudattiin kirkon kryptaan 1926. Arkkitehdin jälkeen jättämien monimutkaisten kirkonpiirustusten mukaan päätettiin rakentamista pitkän tauon jälkeen jatkaa, vaikka monet pitivät tuolloin hanketta täysin mahdottomana.

Keskeneräisyydestä huolimatta Sagrada Família on Barcelonan tunnusmerkki ja yksi kaupungin tärkeimmistä nähtävyyksistä, jota miljoonat ihmiset käyvät vuosittain katsomassa. Se on myös art nouveau -tyylisuunnan ja modernistisen arkkitehtuurin tärkeimpiä saavutuksia koko maailmassa, sekä Gaudín suurin suunnittelutyö, jonka parissa hän teki töitä yli 40 vuotta, aina kuolemaansa vuoteen 1926 saakka. Rakentaminen jatkuu yhä. Kunnianhimoisimmat odottavat Sagrada Famílian valmistuvan 2026, kun Gaudín kuolemasta on kulunut sata vuotta ja rakentamisen aloittamisesta 144 vuotta. Modernien työtapojen ja tietokonepohjaisen suunnittelun ansiosta työ on nopeutunut, vaikka sen alun perin ajateltiin vievän vuosisatoja entisaikojen katedraalien tapaan. Tällä hetkellä vuonna 2010 valmiina ovat pohjoinen ja eteläinen portaali, krypta, keskilaiva ja kahdeksan tornia. Tornit valmistuivat 1975. Gaudin kuollessa vasta yksi torni oli valmiina. Kaikkiaan torneja tulee olemaan 18"

Omana lisänä vielä muualta poimittu tieto, että Sagrada Familian rakentamista on hidastanut mm. epävarmuus Gaudin alkuperäisestä ideasta, koska alkuperäiset piirustukset tuhoutuivat sisällissodassa. Oli miten oli, tuo rakennus oli yksi syy miksi olin Barcelonasta yleensäkään niin kiinnostunut, ja olisi tietenkin upeaa jos sitä pääsisi vielä katsomaan valmiinakin.

Sagrada Familia


Sagrada Familia


Istuskelimme jonkin aikaa Sagrada Familian edustalla ja kun lähdimme etsimään kirkon lähistöltä ruokapaikkaa, tajusimme myös kuinka pitkä jono kirkkoon todella oli. Jos siis haluaa päästä sinne sisälle, kannattaa tulla jonottamaan kirkon edustalle jo ajoissa aamulla/aamupäivällä. Sisäänpääsymaksun hinnasta en tiedä, mutta oli se mitä tahansa, se on myös varmasti sen arvoista. Me emme kuitenkaan halunneet käyttää niin pitkää aikaa jonottamiseen, ja toisaalta ainakin itselläni on edelleen vähintään yksi varsin hyvä syy palata kaupunkiin ;) olin ladannut puhelimeeni Tripadvisorin Barcelonan appsin, ja sen perusteella etsimme yhtä ravintolaa Sagrada Familian lähistöltä, mutta koska kyseistä ravintolaa ei löytynyt, menimme toiseen paikkaan, yhteen harvoista, joita emme valinneet Mondon oppaan perusteella. Kyseessä oli italialaistyyppinen La Piazzenza, josta sai italialaisen ruoan lisäksi myös muuta eurooppalaista ja tapaksia. Itse päädyin tapaksiin ja J otti lasagnea. Ruoka oli ihan hyvää, mutta ei toisaalta hurmannut kumpaakaan niin paljon, että ravintolaa voisi varsinaisesti ylistää mitenkään erityisesti. Ei silti huonokaan valinta. Samoin hinta oli kohtuullinen; ei selvästi edullinen, muttei kalleimmastakaan päästä.

Syömisen jälkeen kävelimme pikkuhiljaa Passeig de Gracialle ja vilkaisimme matkan varrella pikaisesti myös Gaudin suunnitteleman Casa Milan. Se ei seinän väritykseltään ole yhtä kirjava kuin Casa Batllo, mutta suunnitelijasta ei olisi voinut erehtyä kuitenkaan. Oli ihanaa tallustella Graciaa ja Ramblaa pitkin rauhassa ja pysähtyä välillä katujen varsilla oleviin kahviloihin, ja lopulta pääsimme buutsikaupallekin. Myyjä oli ystävällinen ja J sai ostettua uudet ajokengät, jonka jälkeen menimme vielä lähellä olevalle Placa Reialille katselemaan ihmisten (siis turistien) menoa.

Casa Mila

Casa Mila

Casa Mila

Placa de Catalunya


Placa Reial

Placa Reial





Kello alkoi olla sen verran paljon, että palasimme jälleen hotellille ja saatuamme itsemme taas valmiiksi palasimme keskustaan. Olin katsonut oppaasta taas muutaman ruokapaikan valmiiksi, mutta löysimme Carrer de Santa Annalla sijaitsevan ravintolan helposti ja menimme suoraan sinne. La Lluna on sisustukseltaan aika simppeli, mutta samalla myös jotenkin turhan hienon oloinen, ainakin meidän makuumme. Suht edullinen menu sai meidät kuitenkin jäämään sinne, ja sekä palvelu että ruoka oli mielestäni rahan arvoista. Lasillinen cavaa maksoi 2e ja kolmen ruokalajin menu maksoi 15e + 10% VAT. Lisähintaa ruoalle tuli, jos valitsi vaikeammin tehtävän annoksen, esimerkiksi oma pääruokani lisämaksu oli 3e. Friteeratuista omenoista, paprikoista, kesäkurpitsasta ja munakoisosta ja loistavasta dipistä koostuva ateria oli silti todella herkullinen, ja oikeasti olisin pärjännyt jo valtavalla keittolautasellisella alkuruokaa. Suosittelun arvoinen paikka joka tapauksessa, vaikka sisustus/valaistus ei meitä suuresti sytyttänytkään.



Illallisen jälkeen hotelli suorastaan huusi meitä luokseen, sen verran väsyneitä olimme sekä edellisen yön rantakävelystä että päivän kävelystä pitkin poikin Barcelonaa.

Barcelona 2013: Day 1, torstai

Ensimmäinen päivä alkoi aika pitkälti samalla tavalla kuin kaikki muutkin, eli nukuimme univelkoja pois. Itse heräilin jo yhdeksän aikaan ja kirjoittelin blogiin Ensisilmäys-tekstin, puoliso heräili vasta 11 aikaan. Kävin kävelemässä alueen katuja vähän ja löysin lopulta hedelmä- ja vihanneskauppojen lisäksi tavallisenkin ruokakaupan muutaman korttelin päästä. Sieltä sitten aamiaistavarat mukaan ja takaisin hotellille, jossa pyysin meille myös toisen avainkortin huoneeseen, joita saimme siis tulopäivänä vain yhden.



Millekään päivälle ei varsinaisesti isompaa suunnitelmaa ollut, mutta ensimmäisenä päivänä halusimme palata Passeig de Gracialle katsomaan Gaudin kirjavaa Casa Batlloa ja jatkaa sieltä Ramblan suuntaan shoppailemaan, muutamat vinkit tietysti Mondon oppaasta luettuamme. Matkalla kävelimme Plaza de la Catalunyan ohi ja bongasimme Hard rock cafen, minne J halusi vielä palata syömään myöhemmin. Löysimme Ramblan ensimmäisen poikkikadun oikealla eli Tallersin aika helposti, ja lähdimme kävelemään sitä pitkin eteenpäin. Kadun varrella on melko hyvä valikoima rock- ja vintage-henkisiä vaatekauppoja sekä lisäksi musiikkiliikkeitä ja yksi kaupungin arvostetuimmista tatuointiliikkeistä, LTW (voin suositella). J teki jo ensimmäisenä päivänä lähes kaikki ostoksensa, mutta löysin itsekin sentään yhden edullisen vaatteen samalta alueelta, Tallersin ensimmäiseltä poikkikadulta vasemmalle.





Casa Battlo







 Placa de Catalunya


La Rambla


Carrer dels Tallers


Carrer dels Tallers






Ostokset tehtyämme palasimme syömään Hard rock cafehen. Ravintola ei tuottanut pettymystä, mutta ei toisaalta yllättänytkään, ne tuntuvat olevan aika lailla samanlaisia joka paikassa mitä ruokaan tulee. Ehkäpä jatkossa siis Bangkokin, Lontoon, Hurghadan ja Barcelonan HRC:t riittävät minulle. Ruokailun jälkeen jatkoimme Ramblan pohjoispäästä rannan suuntaan oppaassa mainittua buutsikauppaa kohti, jonka huomasimme olevan kuitenkin kiinni sinä päivänä. Niinpä lähdimme seikkailemaan vanhankaupungin läpi Carrer de Ferrania pitkin kohti lähintä metropysäkkiä ja sieltä takaisin hotellille. Matkan varrella etsitiin mm. tupakkakauppaa (tupakan ostamista Barcelonassa ei pidä pitää itsestäänselvyytenä, baareista tai kaupoista sitä ei todellakaan välttämättä ja todennäköisestikään saa) ja kurvattiin kurkkaamaan Barcelona-katedraalia.

HRC Barcelona


HRC Barcelona


Matkalla piti pysähtyä luonnollisesti hörppimään yhdet oluset.



Església de Sant Jaume



Placa Sant Jaume




La Catedral (Pla de la Seu) 

La Catedral (Pla de la Seu) 


La Catedral (Pla de la Seu) 


Kello oli jo kahdeksan paikkeilla hotellille päästyämme, ja siellä lähinnä siistiydymme, vaihdoimme vaatteet ja lähdimme jälleen kaupungille. M ja A olivat valinneet vanhastakaupungista houkuttelevalta kuulostavan ravintolan - La Llavor dels Origéns -  joka tunnetaan lähiruoan käytöstä ja lisäksi osa on luomua. Menua piti hetken selvitellä, mutta minä ja A valitsimme kasvismenun ja M ja J puolestaan enemmän lihaa/kalaa sisältävän menun. Ruoka oli Todella Hyvää, joten laskun isohko summakaan ei haitannut yhtään, ja olihan siinä sivussa tuhottu pari pulloa viiniäkin. Joka tapauksessa aivan loistava paikka.






Ruoan päätteeksi M ja A veivät meidät vielä yhteen erittäin mielenkiintoiseen kuppilaan/baariin, jonka he olivat bonganneet jo yhdellä aikaisemmista matkoistaan Barcelonaan. Baari on sisustettu merirosvotyyliseksi lattiasta kattoon, eikä yhtäkään seinän kohtaa ole jätetty tyhjäksi. Tila sai melkein sanattomaksi, mutta huvittavaa paikassa on myös se, että vaikka sisustus lähtökohtaisesti on meri(rosvo)aiheista, voi seiniltä bongata myös vaikka Tina Turnerin tai Audrey Hepburnin kuvia. Olut ja muutkin drinkit ovat paikassa suht edullisia ja taustalla soi lähinnä soul- ja r&b-klassikoita. Tunnelmallinen kynttilä- /muu hämyvalaistus tekee paikasta loistavan ja siellä voisi viihtyä kevyesti vaikka koko illankin. Niin meillekin meinasi käydä, ainakin pari tuntia baarissa tuli istuttua oluen, rommin ja Pina coladan parissa.




Kellon lähestyessä kahta lähdimme "koteihimme", ja vaikka aluksi oli ajatus mennä taksilla, päädyimme J:n kanssa kävelemään rantaa pitkin Barcelonetasta Poblenouhun. Kuten Mondon oppaassa kerrotaan, klo 23:n jälkeen alkoholimyynnin päätyttyä kaupoissa, olutta aletaan tarjota kaduilla randomien miesten toimesta noin euron kappalehintaan. Ostaminen itsessään on ihan turvallista, kunhan huuhtoo tölkit vaikka vedellä ennen juomista. Niinpä ennen eroamistamme matkakumppaneistamme ja nähtyämme heidän tekevän juuri niin oluiden kanssa, uskaltauduimme itsekin ostamaan tölkit kotimatkan varrella. Olin toki lukenut netistä että Poblenoulta keskustaan rantaa pitkin joillain oli mennyt kävelyyn n. 45 min., mutta jossain vaiheessa epäilys alkoi iskeä siitä, missä oikeastaan menemme. Yöllä pimeässä tuntematonta reittiä kulkiessa matka tuntui todella pitkältä, eikä kännykän gps tuntunut paikallistavan meitä ollenkaan, joten oli taas pakko laittaa vielä verkkoyhteys päälle. Niin se gps:kin löytyi ja tajusin että meillä on vielä jonkin matkaa käveltävänämme ennen kuin olimme hotellilla. Oikeasti matka oli todella suora ja helppo, mutta reilun tunnin saimme siihen varmaan kulumaan. Niinpä kellon ollessa yli puoli neljä saavuttuamme hotellille väsymys vei taas aika nopeasti voiton ja kaaduimme sänkyyn nukkumaan.