Barcelona 2013: Day 2, perjantai

Perjantaina nukuimme - sattuneesta syystä - aika pitkään, ja haettuani taas vähän aamiaista ja sitä syötyämme pääsimme lähtemään keskustan suuntaan vasta puoli kahden jälkeen päivällä. Eipä meillä ollut mikään kiire minnekään koko matkalla, joten pitkään nukkuminenkaan ei varsinaisesti haitannut, ja parempi se oli virkeänä liikkua vaikka vain kolme tuntia kuin väsyneenä ja siitä ärtyneenä vaikka viisi tuntia. Joka tapauksessa tarkoituksena oli mennä ensin edellisenä päivänä suljettuna olleeseen buutsikauppaan, josta J saisi ostaa itselleen uuden ajokengät. Onneksi tarkistin kaupan aukioloaikoja oppaasta, koska kuten monet muutkin kaupat Barcelonassa (ja todennäköisesti myös muualla Espanjassa), myös Corbeto's boots oli siihen aikaan kiinni, ja avaisi ovet taas puoli viideltä. Niinpä se päivän ainoa suunnitelma meni siinä mielessä uusiksi, että päätimmekin mennä katsomaan ensin Sagrada Familiaa ja palata sieltä Passeig de Gracian kautta Ramblalle ja buutsikauppaan.

Päivä oli todella aurinkoinen, mutta kuten myös edellisenä päivänä, hieman viileähkö. Se ei haitannut yhtään tultuamme Sagrada Familian luo, sen verran lumoava kyseinen rakennus on. Muutama fakta on pakko kopioida tähän Wikipediasta kirkkoon liittyen (tiedot ovat käsittääkseni jopa suurin piirtein luotettavia):

"Sagrada Família (esp. Basílica y Templo Expiatorio de la Sagrada Familia, katal. Basílica i Temple Expiatori de la Sagrada Família) on Antoni Gaudín suunnittelema roomalais-katolinen kirkko Barcelonan keskustassa Eixamplen kaupunginosassa. Kirkon nimi merkitsee "pyhää perhettä". Pyhäkön rakennustyöt aloitettiin vuonna 1882 arkkitehti Francesc P. Villarin johdolla, mutta vuotta myöhemmin Antoni Gaudí sai vastuun suunnittelusta ja uudisti täysin rakennuksen alkuperäiset piirustukset. Kirkon rakentaminen on yhä kesken, vaikka rakennustöitä on tehty jo pitkälti toista sataa vuotta. Keskeneräisessä kirkossa järjestetään kuitenkin päivittäin messuja, yleensä kirkon kryptassa. Arkkitehti suunnitteli kirkkoa 40 vuotta, jona aikana kirkko muuttui työprosessina yhä suuremmaksi ja monimutkaisemmaksi. Gaudi muutti lopulta kirkkoon asumaan ja eli siellä erakkona 16 viimeistä elinvuottaan.

Gaudí haudattiin kirkon kryptaan 1926. Arkkitehdin jälkeen jättämien monimutkaisten kirkonpiirustusten mukaan päätettiin rakentamista pitkän tauon jälkeen jatkaa, vaikka monet pitivät tuolloin hanketta täysin mahdottomana.

Keskeneräisyydestä huolimatta Sagrada Família on Barcelonan tunnusmerkki ja yksi kaupungin tärkeimmistä nähtävyyksistä, jota miljoonat ihmiset käyvät vuosittain katsomassa. Se on myös art nouveau -tyylisuunnan ja modernistisen arkkitehtuurin tärkeimpiä saavutuksia koko maailmassa, sekä Gaudín suurin suunnittelutyö, jonka parissa hän teki töitä yli 40 vuotta, aina kuolemaansa vuoteen 1926 saakka. Rakentaminen jatkuu yhä. Kunnianhimoisimmat odottavat Sagrada Famílian valmistuvan 2026, kun Gaudín kuolemasta on kulunut sata vuotta ja rakentamisen aloittamisesta 144 vuotta. Modernien työtapojen ja tietokonepohjaisen suunnittelun ansiosta työ on nopeutunut, vaikka sen alun perin ajateltiin vievän vuosisatoja entisaikojen katedraalien tapaan. Tällä hetkellä vuonna 2010 valmiina ovat pohjoinen ja eteläinen portaali, krypta, keskilaiva ja kahdeksan tornia. Tornit valmistuivat 1975. Gaudin kuollessa vasta yksi torni oli valmiina. Kaikkiaan torneja tulee olemaan 18"

Omana lisänä vielä muualta poimittu tieto, että Sagrada Familian rakentamista on hidastanut mm. epävarmuus Gaudin alkuperäisestä ideasta, koska alkuperäiset piirustukset tuhoutuivat sisällissodassa. Oli miten oli, tuo rakennus oli yksi syy miksi olin Barcelonasta yleensäkään niin kiinnostunut, ja olisi tietenkin upeaa jos sitä pääsisi vielä katsomaan valmiinakin.

Sagrada Familia

Sagrada Familia

Istuskelimme jonkin aikaa Sagrada Familian edustalla ja kun lähdimme etsimään kirkon lähistöltä ruokapaikkaa, tajusimme myös kuinka pitkä jono kirkkoon todella oli. Jos siis haluaa päästä sinne sisälle, kannattaa tulla jonottamaan kirkon edustalle jo ajoissa aamulla/aamupäivällä. Sisäänpääsymaksun hinnasta en tiedä, mutta oli se mitä tahansa, se on myös varmasti sen arvoista. Me emme kuitenkaan halunneet käyttää niin pitkää aikaa jonottamiseen, ja toisaalta ainakin itselläni on edelleen vähintään yksi varsin hyvä syy palata kaupunkiin ;) olin ladannut puhelimeeni Tripadvisorin Barcelonan appsin, ja sen perusteella etsimme yhtä ravintolaa Sagrada Familian lähistöltä, mutta koska kyseistä ravintolaa ei löytynyt, menimme toiseen paikkaan, yhteen harvoista, joita emme valinneet Mondon oppaan perusteella. Kyseessä oli italialaistyyppinen La Piazzenza, josta sai italialaisen ruoan lisäksi myös muuta eurooppalaista ja tapaksia. Itse päädyin tapaksiin ja J otti lasagnea. Ruoka oli ihan hyvää, mutta ei toisaalta hurmannut kumpaakaan niin paljon, että ravintolaa voisi varsinaisesti ylistää mitenkään erityisesti. Ei silti huonokaan valinta. Samoin hinta oli kohtuullinen; ei selvästi edullinen, muttei kalleimmastakaan päästä.

Syömisen jälkeen kävelimme pikkuhiljaa Passeig de Gracialle ja vilkaisimme matkan varrella pikaisesti myös Gaudin suunnitteleman Casa Milan. Se ei seinän väritykseltään ole yhtä kirjava kuin Casa Batllo, mutta suunnitelijasta ei olisi voinut erehtyä kuitenkaan. Oli ihanaa tallustella Graciaa ja Ramblaa pitkin rauhassa ja pysähtyä välillä katujen varsilla oleviin kahviloihin, ja lopulta pääsimme buutsikaupallekin. Myyjä oli ystävällinen ja J sai ostettua uudet ajokengät, jonka jälkeen menimme vielä lähellä olevalle Placa Reialille katselemaan ihmisten (siis turistien) menoa.

Casa Mila

Casa Mila

Casa Mila

Placa de Catalunya

Corbeto's Boots

Placa Reial

Placa Reial

Kello alkoi olla sen verran paljon, että palasimme jälleen hotellille ja saatuamme itsemme taas valmiiksi palasimme keskustaan. Olin katsonut oppaasta taas muutaman ruokapaikan valmiiksi, mutta löysimme Carrer de Santa Annalla sijaitsevan ravintolan helposti ja menimme suoraan sinne. La Lluna on sisustukseltaan aika simppeli, mutta samalla myös jotenkin turhan hienon oloinen, ainakin meidän makuumme. Suht edullinen menu sai meidät kuitenkin jäämään sinne, ja sekä palvelu että ruoka oli mielestäni rahan arvoista. Lasillinen cavaa maksoi 2e ja kolmen ruokalajin menu maksoi 15e + 10% VAT. Lisähintaa ruoalle tuli, jos valitsi vaikeammin tehtävän annoksen, esimerkiksi oma pääruokani lisämaksu oli 3e. Friteeratuista omenoista, paprikoista, kesäkurpitsasta ja munakoisosta ja loistavasta dipistä koostuva ateria oli silti todella herkullinen, ja oikeasti olisin pärjännyt jo valtavalla keittolautasellisella alkuruokaa. Suosittelun arvoinen paikka joka tapauksessa, vaikka sisustus/valaistus ei meitä suuresti sytyttänytkään.

Illallisen jälkeen hotelli suorastaan huusi meitä luokseen, sen verran väsyneitä olimme sekä edellisen yön rantakävelystä että päivän kävelystä pitkin poikin Barcelonaa.