Blogi taitaa hiljentyä tämän tekstin jälkeen vähäksi aikaa, joskin yritän päästä päivittelemään menoja myös matkan aikana. Ja jollei muuta, niin kirjoittelen päiväkirjatyyppisesti ihan vanhalla tavalla vihkoon, ja niitä juttuja puran sitten matkan jälkeen tännekin.
Nyt on kuitenkin hieman sekavat fiilikset, uskokaa tai älkää. Olen toki innoissani huomisesta, mutta tulin tänään jo Orimattilaan vanhempieni luokse, ja täällä taas on harmittavan lähellä kuolema. Taas. Viime kerralla kun olin lähdössä Thaimaahan, muistaakseni viikko, pari ennen matkaa menetin rakkaimman koirani, Vinskin. Nyt lähtöä tekee äidin äiti, 90-vuotias mummo. En oikein pidä siitä, että oma äitini on niin surullisessa tilanteessa, enkä tiedä onko minulla oikeutta iloita omasta matkastani. Tai luultavasti on, mutta silti. Huokaus.
Noh, vaikka tekstin alku oli melko surullinen sävyltään, haluan kertoa jotain matkaankin liittyvää.
Pakkailin eilen tosiaan tavarat rinkkaan joskus yhdeksän aikaan illalla, koska tulin Orimattilaan tänään. Vaatteiden valitseminen matkalle ei ole ikinä helppoa minulle, koska olen muutenkin huono päättämään asioita. Ja eihän sitä tiedä millaisiin tilanteisiin kahden viikon aikana joutuu! Noh, mukaan lähti muistaakseni n. kolme mekkoa, useampi toppi, parit shortsit, yhdet pidemmän caprit jne., ja otinpa mukaan myös Egyptistä ostamani snorkkelin ja räpylät. Toivottavasti niille tulee paljon käyttöä!
Sunnuntaina U kertoi myös kiinnostuksestaan hypätä benji-hyppy, joten jos vain rahat antaa yhtään periksi, aiomme todellakin toteuttaa tuon jutun Thaimaassa. Vaikka sen voisi hinnan puolesta toteuttaa Suomessakin, olisi jotenkin paljon hienompaa hypätä benji jossain muualla, joten saa nähdä miten käy! Phi Phille menemme joka tapauksessa, sen päätöksen teimme myös sunnuntaina.
Tänään ennen Orimattilaan ajamista jouduin hakea vielä Verkkokauppa.comista Pirkkalasta uuteen objektiiviin uv-suotimen/suojan, eli nyt ei haittaa jos se halvempi suoja ottaa vähän naarmuakin, ainakaan itse objektiivi ei silloin kärsi siitä. Samalla reissulla ostin myös digipokkarille uuden suojakotelon, ja tällä kertaa ihan vain kankaisen, niin ei tarvitse koiran iskeä enää hampaitaan siihen kameraan.
Ongelmia tuotti myös kotona matkalukemisen valitseminen. Ristikoita ja kryptoja otin parit mukaan, mutta ei ollut helppo päättää, ottaako mukaan Frankensteinia, Vampyyria Lestatia vai jotain ihan muuta. Lopulta päädyin Cesar Millanin koirakirjaan, jos siitä ammentaisi itselleen jotain tietoa ja tulisi vähän viisaampana kotiin parin viikon päästä.
Hm. Paljon piti kirjoittaa enkä tiedä tuliko puoliakaan sanottua, mutta samapa tuo. Jotain ainakin. Huomenna tosiaan iskä vie minut Lahden bussiasemalle, sieltä menen Helsinki-Vantaalle niin, että perillä pitäisi olla klo 10.35, ja lento lähtee klo 12.35.
Jollei muuten kuulu, niin palataan reilun parin viikon päästä, heippa!
